Pelastusviranomaisten ja rakennusvalvonnan yhteistyö

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli pelastustoiminnan ja rakennusvalvonnan yhteistyö. Miten hyvin yhteistyö toimii näiden kahden viranomaisen välillä? Osataanko tehdä kompromisseja asioissa, että ne palvelevat molempia osapuolia? Kuitenkaan vaarantamatta turvallisuutta esim. paloturvallisuutta rakennuksissa ja toisaalta unohtamatta kustannustehokasta ja ympäristöä kunnioittavaa rakentamista.

Pelastustoiminta ja rakennusvalvonta ovat keskeisiä toimijoita, kun puhutaan yhteiskunnanturvallisuudesta ja rakennusten turvallisuudesta. Näiden kahden sektorin välinen yhteistyö on elintärkeää, jotta voidaan varmistaa, että rakennukset eivät ainoastaan täytä asukkailleen asetettuja vaatimuksia, vaan myös mahdollistavat tehokkaan ja turvallisen pelastustoiminnan.

Rakennusvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että rakennukset ja muut infrastruktuurit täyttävät lainsäädännölliset vaatimukset ja turvallisuusstandardit. Pelastuslaitos puolestaan on vastuussa ihmisten turvallisuudesta onnettomuustilanteissa. Olennaista on, että rakennusvalvonnassa huomioidaan pelastuslaitoksen näkökulmat, kuten pelastustiet, paloturvallisuus ja muut pelastustoiminnan kannalta kriittiset seikat.

Opinnäytetyössä kartoitettiin palo- ja rakennusvalvonnan yhteistyön tämänhetkistä tilannetta. Tilan selvitys tehtiin teemahaastattelun avulla. Haastattelu tehtiin toiminnallisena kehitystyöhaastatteluna ja se oli puoliksi strukturoitu, mikä mahdollisti joustavan mutta systemaattisen tiedon keräämisen ja antoi mahdollisuuden vapaammalle keskustelulle. Haastattelut käytiin Teams-sovelluksen välityksellä, jolloin haastattelut voitiin tallentaa ja haastattelujen analysointi onnistui hyvin jälkeenpäin. Kysymykset lähetettiin haastateltaville ennakkoon, jotta heillä oli aikaa perehtyä niihin. Haastatteluun osallistui henkilöitä palo- ja rakennusvalvonnasta. Haastateltavat valittiin siten, että saatiin kattava kuva koko alueen yhteistyötilanteesta. Haastattelun yhteenvetona pohdittiin, mitkä asiat toimivat ja mihin tarvitsee paneutua tulevaisuudessa yhteistyön parantamiseksi.

Opinnäytetyössä saatiin kartoitettua alueen viranomaisten yhteistyön laajuus ja taso. Korona-aika lisäsi digitaalisten työkalujen käyttöä, joka todettiin hyväksi työkaluksi yhteydenpidossa viranomaisten välillä. Yhteydenpito toimii viranomaisten välillä matalalla kynnyksellä, tarvittaessa saatiin tietoa ongelma tilanteissa. Haasteitakin heillä oli. Kaikki viranomaiset eivät pääse lupapistepalvelun tietoihin käsiksi samalla tavalla. Poikkeuslupa hakemuksissa oli jouduttu lähettämään tiedot sähköpostilla, jolloin rakennuslupa hakemuksissa päätöksen teko viivästyy. Yhteisiä palavereita ei ole viranomaisten välillä järjestetty. Yhtenä puutteena oli myös, ettei pelastuslaitoksella ole yhtenäistä ohjeistusta rakennusviranomaiselle palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Parannusehdotukseksi nousi muutamia asioita, kuten selkeiden ohjeiden puute palo- ja pelastusturvallisuudessa. Toisena asiana oli poikkeuslupa päätöksiä tehdessä, ELY-keskus ei pääse näkemään rakennuslupaprosessia. Kolmantena asiana yhteisten palaverien järjestäminen. Tämän avulla opittaisiin tuntemaan toiset viranomaiset paremmin ja olisi helpompi keskustella muuttuvista käytännöistä.