Mentorointi sairaanhoitajien perehdytyksen tukena palliatiivisen hoidon osastolla
Paavola, Minna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833520
Tiivistelmä
Palliatiivisen hoidon tarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Palliatiivisen hoidon ammattilaisia tarvitaan vastaamaan tähän kasvavaan palliatiivisen hoidon tarpeeseen. Sairaanhoitajan kehittyminen palliatiivisen hoitotyön osaajaksi edellyttää laadukasta perehdytystä. Perehdytys sisältää aina perehtyjän tukemista uuteen työympäristöön sopeutumisessa ja tiedon siirtämistä kokeneemmalta sairaanhoitajalta perehtyjälle. Mentorointi on yksi keino vastata perehdytyksen kehittämistarpeeseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Oulun yliopistollisen sairaalan palliatiivisen hoidon osaston perehdytystä mentoroinnin avulla. Opinnäytetyön tuotos on mentorointisuunnitelma palliatiivisen hoidon osastolle. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena ja työelämän yhteistyötahona toimi Oulun yliopistollisen sairaalan palliatiivisen hoidon osasto.
Opinnäytetyön ensimmäisen syklin tarkoitus oli kuvata mentoroinnin onnistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä tekijät ovat yhteydessä mentoroinnin onnistumiseen palliatiivisen hoidon osastolla? Ensimmäisen syklin aineistonkeruumenetelmänä oli järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Aineistosta haettiin vastauksia tutkimuskysymykseen tarkentavien alakysymysten avulla: Mitkä tekijät edistävät mentoroinnin onnistumista palliatiivisen hoidon osastolla? Mitkä tekijät estävät mentoroinnin onnistumista palliatiivisen hoidon osastolla? Mentoroinnin onnistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä löytyi mentorointisuhteesta, organisaatiosta ja mentorointiohjelmasta.
Opinnäytetyön toisen syklin tarkoitus oli kuvata palliatiivisen hoidon osaston perehdytyksen nykytila. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä tekijät muodostavat palliatiivisen hoidon osaston perehdytyksen? Toisen syklin aineistonkeruumenetelmänä oli asiantuntijahaastattelu. Haastateltavat valittiin ja haastattelukysymykset laadittiin tavalla, joka mahdollisti riittävän aineiston tutkimuskysymykseen vastaamiseksi. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulokseksi saatiin palliatiivisen osaston perehdytystä kuvaaviksi luokiksi perehdytysprosessi, hoitotyön perehdytys ja sen kehittäminen sekä yksilöllinen perehdytys.
Opinnäytetyön kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata mentorointisuunnitelma palliatiivisen hoidon osastolle. Kehittämiskysymyksenä oli: Millainen mentorointisuunnitelma edistää sairaanhoitajan perehtymistä palliatiivisen hoidon osastolle? Tietoperustana olivat kahden aiemman syklin tulokset, jotka yhdistettiin mentorointisuunnitelmassa. Mentorointisuunnitelmassa huomioitavia tekijöitä kartoitettiin SWOT-analyysin avulla. Kolmannessa syklissä toteutui myös mentorin valintatavan kartoitus. Valmis mentorointisuunnitelma kuvattiin.
Opinnäytetyön neljännen syklin tarkoitus oli kuvata mentorointisuunnitelman käyttöönottoa varten implementointisuunnitelma hyödyntäen Ottawa-mallia. Kehittämiskysymyksenä oli: Miten mentorointisuunnitelma otetaan käyttöön? Neljännessä syklissä toteutuivat vain suunnittelu- ja toimintavaiheet.
Jatkotutkimusaiheiksi esitettiin: 1. Miten mentorointia voidaan hyödyntää osana sairaanhoitajien tehtävänkuvia? 2. Miten mentoroinnin avulla voidaan tukea sairaanhoitajien palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittämistä? 3. Miten mentoroinnin avulla voidaan tukea sairaanhoitajien opetus- ja ohjaustaitojen kehittymistä?
Opinnäytetyön ensimmäisen syklin tarkoitus oli kuvata mentoroinnin onnistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä tekijät ovat yhteydessä mentoroinnin onnistumiseen palliatiivisen hoidon osastolla? Ensimmäisen syklin aineistonkeruumenetelmänä oli järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Aineistosta haettiin vastauksia tutkimuskysymykseen tarkentavien alakysymysten avulla: Mitkä tekijät edistävät mentoroinnin onnistumista palliatiivisen hoidon osastolla? Mitkä tekijät estävät mentoroinnin onnistumista palliatiivisen hoidon osastolla? Mentoroinnin onnistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä löytyi mentorointisuhteesta, organisaatiosta ja mentorointiohjelmasta.
Opinnäytetyön toisen syklin tarkoitus oli kuvata palliatiivisen hoidon osaston perehdytyksen nykytila. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä tekijät muodostavat palliatiivisen hoidon osaston perehdytyksen? Toisen syklin aineistonkeruumenetelmänä oli asiantuntijahaastattelu. Haastateltavat valittiin ja haastattelukysymykset laadittiin tavalla, joka mahdollisti riittävän aineiston tutkimuskysymykseen vastaamiseksi. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulokseksi saatiin palliatiivisen osaston perehdytystä kuvaaviksi luokiksi perehdytysprosessi, hoitotyön perehdytys ja sen kehittäminen sekä yksilöllinen perehdytys.
Opinnäytetyön kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata mentorointisuunnitelma palliatiivisen hoidon osastolle. Kehittämiskysymyksenä oli: Millainen mentorointisuunnitelma edistää sairaanhoitajan perehtymistä palliatiivisen hoidon osastolle? Tietoperustana olivat kahden aiemman syklin tulokset, jotka yhdistettiin mentorointisuunnitelmassa. Mentorointisuunnitelmassa huomioitavia tekijöitä kartoitettiin SWOT-analyysin avulla. Kolmannessa syklissä toteutui myös mentorin valintatavan kartoitus. Valmis mentorointisuunnitelma kuvattiin.
Opinnäytetyön neljännen syklin tarkoitus oli kuvata mentorointisuunnitelman käyttöönottoa varten implementointisuunnitelma hyödyntäen Ottawa-mallia. Kehittämiskysymyksenä oli: Miten mentorointisuunnitelma otetaan käyttöön? Neljännessä syklissä toteutuivat vain suunnittelu- ja toimintavaiheet.
Jatkotutkimusaiheiksi esitettiin: 1. Miten mentorointia voidaan hyödyntää osana sairaanhoitajien tehtävänkuvia? 2. Miten mentoroinnin avulla voidaan tukea sairaanhoitajien palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittämistä? 3. Miten mentoroinnin avulla voidaan tukea sairaanhoitajien opetus- ja ohjaustaitojen kehittymistä?