Hyvinvoinnista kiinnostuneiden naisten tietoisuuden edistäminen finanssihuijauksista

Abstract

The aim of the thesis was to develop a communication channel about financial scams and their prevention for women aged 18–35 who are interested in wellness and fitness. The work was carried out in cooperation with Finance Finland (Finanssiala ry), which can utilize the results in its consumer outreach and communication strategy. The development task was to design a concept that increases the target group’s awareness of financialscams.

The knowledge base was grounded in research on consumer behavior, digital marketing and online scams. According to these studies, the wellness industry is characterized by impulsive purchasing behavior, the formation of trust through influencer marketing, and the influence of social media algorithms on user decision-making. Particular attention was paid to how appearance-related pressures, emotionally appealing content, and targeted advertisements negatively affect critical evaluation online. These factors make the target group an attractive target for scammers.

The project was carried out using Design Sprint method, which enables rapid and iterative development. Over five days, the process proceeded from problem definition to ideation, prototype design, testing, and finally presenting the results to the client, utilizing methods such as Brainwriting 6–3–5, Crazy 8, and the Six Thinking Hats.

The outcome was an online-based concept consisting of a social media scam advertisement and a subsequent informative website. The advertisement simulates an enticing offer related to wellness products, which turns out to be an instructive experience about financial scams. The website concisely presents the key indicators of scams, principles of safe online behavior, and current examples of scams.

Based on the evaluation, the concept provides a new, behaviorally informed way to reach an audience belonging to a risk group in a manner that resonates with them. Its strengths include visual credibility, pedagogical clarity, and scalability. The identified challenges included the gendered limitation of the target group and the scarcity of scientific source material related to the topic. In conclusion, the developed model is well suited for preventive communication in the financial sector, and further development can focus especially on enhancing usability, accessibility, and collaboration opportunities.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää viestintäkanava finanssihuijauksista ja niiden ennaltaehkäisystä 18–35-vuotiaille hyvinvoinnista ja kuntoilusta kiinnostuneille naisille. Työ toteutettiin yhteistyössä Finanssiala ry:n kanssa, joka voi hyödyntää tuloksia kuluttajavalistuksessa ja viestintästrategiassaan. Kehittämistehtävänä oli suunnitella konsepti, joka lisää kohderyhmän tietoisuutta finanssihuijauksista.

Tietoperusta perustui kuluttajakäyttäytymisen, digitaalisen markkinoinnin ja verkkohuijausten tutkimuksiin, joiden mukaan hyvinvointialalla korostuvat impulsiivinen ostokäyttäytyminen, luottamuksen muodostuminen vaikuttajamarkkinoinnin kautta sekä sosiaalisen median algoritmien vaikutus käyttäjän päätöksentekoon. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, miten ulkonäköpaineet, tunteisiin vetoava sisältö ja kohdennetut mainokset vaikuttavat kriittiseen arviointiin verkossa negatiivisesti. Nämä tekisivät kohderyhmästä houkuttelevan kohteen huijareille.

Työ toteutettiin Design Sprint -menetelmällä, joka mahdollistaa nopean ja iteratiivisen kehittämisen. Viiden päivän aikana edettiin ongelman määrittelystä ideointiin, prototyypin suunnitteluun, testaukseen ja lopulta sen esittämiseen toimeksiantajalle hyödyntäen muun muassa Brainwriting 6–3–5-, Crazy 8- ja Kuusi ajatteluhattua -menetelmiä.

Tuloksena syntyi verkkopohjainen konsepti, joka koostuu sosiaalisen median huijausmainoksesta ja sitä seuraavasta informatiivisesta verkkosivusta. Mainos simuloi hyvinvointituotteisiin liittyvää houkuttelevaa tarjousta, joka paljastuu opastavaksi kokemukseksi finanssihuijauksista. Sivustolla esitetään ytimekkäästi huijausten tunnusmerkkejä, turvallisen verkkoasioinnin periaatteita ja ajankohtaisia huijausesimerkkejä.

Arvioinnin perusteella konsepti tarjoaa uudenlaisen ja kohderyhmää puhuttelevaan käyttäytymistietoon perustuvan tavan tavoittaa riskiryhmään kuuluva yleisö. Sen vahvuuksia ovat visuaalinen uskottavuus, pedagoginen selkeys ja skaalautuvuus. Haasteiksi tunnistettiin kohderyhmän sukupuolittunut rajaus ja aiheeseen liittyvän tieteellisen lähdeaineiston niukkuus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitetty malli soveltuu hyvin finanssialan ennaltaehkäisevään viestintään, ja jatkokehitystä voidaan suunnata erityisesti käytettävyyden, saavutettavuuden ja yhteistyömahdollisuuksien laajentamiseen.