Hallitun uudistumisen edistäminen valtiotyöyhteisössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia uudistavaa johtamista edistäviä asioita. Uudistavaan johtamiseen liittyvä kehittämishanke toteutettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa (ARA). Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli vahvistaa työtyytyväisyyttä ja johtajaverkkoa kohdeorganisaatiossa. Lisäksi haluttiin kehittää uudistavan johtajuuden keinoihin ja yksilön tarpeisiin muutoksissa liittyvää osaamista. Hankkeen tuloksen syntyi työtyytyväisyyden kehittämissuunnitelma sekä tietoa johtamiseen ja yksilön uudistumistilanteisiin liittyvistä keskeisistä asioista ja siitä, miten johtajaverkon vahvistaminen ja osaamisen kehittyminen toteutuivat kohdeorganisaatiossa.

Tutkimuksen tietoperusta koostuu kotimaisista ja kansainvälisistä kirjoista ja tutkimuksista, väitöksistä sekä tietokoosteista, jotka käsittelevät uudistumista estäviä ja edistäviä tekijöitä, uudistavaa johtajuutta sekä uudistumisen vaiheita ja niihin liittyviä toimenpiteitä sekä kulttuurin vaikutusta uudistumiseen. Lisäksi tietoperustassa on esitetty kritiikkiä uudistavasta johtajuudesta.

Kehittämishankkeen empiirisen tiedon hankinnassa käytettiin kvalitatiivisia osallistavia menetelmiä: temaattiset työpajat, havainnointi, haastattelut, keskustelut ja kokoukset. Tietoa hankittiin myös puolistrukturoidulla lomakekyselyllä. Kohderyhmä on asiantuntijatyötä tekevän valtionviraston johtohenkilöt.

Tutkimustulokset osoittivat, että yksilön huomioiminen muutoksessa -havainnot olivat vertailukelpoisia aiempiin muutoksesta tehtyihin tutkimuksiin. Uudistavan johtajuuden osalta ei ollut mahdollista verrata tuloksia, sillä juuri vastaavaa tutkimusta ei ollut aiemmin tehty. Hankkeen tuloksena on kuvattu työtyytyväisyyden kehittämissuunnitelma tavoitteineen. Lomakekyselyn tulosten perusteella johtajaverkko vahvistui paremmin kuin osaamisen kehittyminen. Uutena tutkimustuloksena hankkeen tulokset osoittivat, että kaikki neljä uudistavan johtajuuden lohkoa tukee uudistumisprosessia aiemmassa tutkimuksessa todetun kahden lohkon sijaan.

Tutkimuksen tuloksena kohdeorganisaatiota suositeltiin jatkamaan johdon kehittämispajoja ja hyödyntämään hankkeen tuloksia aineettoman pääoman jatkokehittämistyössä. Kohdeorganisaatio hyötyisi lisäksi työyhteisötaitojen yhteisestä sopimisesta ja niiden kehittämisestä, toiminnallisesta johtamiskoulutuksesta ja johtajille suunnatusta johtamispalautearvioinnin toteuttamisesta. Tutkimusmenetelmä on siirrettävissä eri organisaatioihin, mutta kehittämishankkeen tulokset eivät ole yleistettävissä. Jos tuloksia kuitenkin haluttaisiin siirtää, toimintatutkimuksen toteuttaminen ja kohdeorganisaatio on kuvattu yksityiskohtaisesti.

The objective of the thesis is to study some of the factors advancing Transformational Leadership (TFL). The target organization was The Housing Finance and Development Centre of Finland (ARA). The aim was to strengthen the job satisfaction and the management network in the target organization. More specifically, to develop know-how on TFL and understanding of an individual’s needs during a transformation process (TP). The result of the thesis is a job satisfaction development plan. The thesis also presents important findings of the current state of leadership and introduces observations on an individual’s needs during a TP in the target organization. Finally, the thesis describes the target group self-assessments of strengthening the internal leadership network and target group know-how development of the TFL and individual´s needs during TP.

The theoretical framework consists of Finnish and international source material such as books, research articles and doctoral dissertations on transformational leadership and the transformation process. Based on the sources, the theoretical section discusses the factors both hindering and advancing organizational renewal as well as some of the traits and characteristics influencing interaction during a transformation process. In addition, this section discusses how culture may affect renewal. Finally, the theoretical part presents critique on transformational leadership.

The empirical data was collected by qualitative participatory research methods such as thematic workshops, observations, interviews, discussions and team meetings. Data was also collected using a semi-structured questionnaire. The target group consisted of leaders in a public sector bureau.

The results indicate that the observations of the important factors for supporting individuals during the TP were comparable to previous studies. The results related to TFL are not compared to earlier research results as a similar study remains to be done. In addition, the job satisfaction development plan is presented in the thesis. Based on the analysis of the questionnaire, the internal leadership network was strengthened more than know-how. Finally, the thesis introduces a new theoretical finding: all four elements of transformational leadership support a transformation process instead of just the two elements found in earlier international studies.

The recommendations based on this thesis are to continue the regular leadership workshops and to utilize the results of this study in further development of the target organization’s intellectual capital. The target organization is believed to benefit if the so called organizational citizenship behaviors were commonly agreed and developed. In addition, the organization would benefit from functional leadership training and leadership assessment. Finally, the research method applied in the thesis can be used in different organizations, but the results of thesis are unique to the target organization. However, if the results are transferred, the detailed descriptions of research phases and the target organization are available.