Proprioseptiikka aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä spastisuudessa: systemoitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Aivoverenkiertohäiriön (avh) jälkeen proprioseptiikan (liike- ja asentotunnon) heikentyminen on yleistä. Spastisuus lisää toimintakyvyn rajoitteita ja hoitokustannuksia, joten vaikuttavien kuntoutusmenetelmien tunnistaminen on kliinisesti ja taloudellisesti tärkeää. Tämän katsauksen tarkoituksena oli tarkastella proprioseptiikan yhteyttä avh:n jälkeiseen spastisuuteen sekä tarkastella millaisilla interventioilla sitä voidaan edistää. Menetelmänä toimi systemoitu kirjallisuuskatsaus (2015–2024). Haut tehtiin Karelia Kansainväliset artikkelit, EBSCOhostista, PEDrosta ja PubMedista. Sisäänottokriteerit: tutkimus- ja katsausartikkelit (suomi/englanti), kokoteksti saatavilla, ja otsikossa/tiviistelmässä termiryhmät: stroke AND (proprioception/joint position sense/kinesthesia) AND (spasticity). PRISMA-virtaus: tunnistetut n=22; seulonnassa poissuljetut n=12; laadulliseen synteesiin sisällytetyt n=10. Laadunarvio tehtiin JBI-kriteeristöillä. Heterogeenisuuden vuoksi narratiivinen synteesi. Tulosten perusteella proprioseptisen vajauksen yhteys spastisuus oireeseen ei ole yhdenmukainen. Proprioseptiikkaa vahvistavat lähestymistavat kuten proprioseptiolle kohdennettu harjoittelu, tukeutumisharjoitteet sekä sensorisen pohjustuksen jälkeinen tehtäväspesifiharjoittelu sekä allasterapia voivat parantaa proprioseptiikkaa ja lievittää spastisuutta. Johtopäätöksenä proprioseptiikan kuntoutus voi olla osa avh:n jälkeistä spastisuuden hallintaa ja AHV:n jälkeistä kuntoutusta. Jatkotutkimuksille selkeä tarve.