Liikuntavarustuksen merkitys yläkouluikäisten liikuntatuntien fyysiseen aktiivisuuteen kahdessa kajaanilaisessa yläkoulussa
Kähkönen, Niilo; Paakki, Ville (2025)
Kähkönen, Niilo
Paakki, Ville
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134921
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella liikuntavarustuksen merkitystä yläkouluikäisten fyysiseen aktiivisuuteen liikuntatunneilla sekä kartoittaa oppilaiden ja opettajien näkemyksiä aiheesta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kainuun Liikunta ry:n kanssa. Työssä oletettiin, että liikuntaan soveltuvalla varustuksella voi olla vaikutusta oppilaiden aktiivisuuteen ja osallistumiseen liikuntatunneilla.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, johon osallistui 91 kajaanilaista yläkoulun oppilasta sekä neljä liikunnanopettajaa. Kyselyssä selvitettiin oppilaiden koettua fyysistä aktiivisuutta, heidän näkemyksiään liikuntavarustuksesta sekä sen vaikutuksesta osallistumiseen. Opettajien pienen otannan vuoksi heidän vastauksiaan voidaan pitää suuntaa antavina.
Tulosten perusteella suurin osa oppilaista koki olevansa aktiivisia koko liikuntatunnin ajan (46,7 %) tai suurimman osan ajasta (38,9 %). Lisäksi noin 90 % ilmoitti yleensä omistavansa liikuntaan sopivan varustuksen ja 59,3 % koki varustuksen vaikuttavan heidän aktiivisuuteensa ainakin jossain määrin.
Liikuntavarustuksen ja koetun aktiivisuuden välistä yhteyttä tarkasteltiin ristiintaulukoinnin, khiin neliö -testin ja kontingenssikertoimen avulla. Khiin neliö -testi osoitti tilastollisesti erittäin merkitsevän yhteyden varustuksen ja aktiivisuuden välillä (χ²(16)=82.38, p<0.01). Kontingenssikertoimen arvo (C=0.69) kuvasi vahvaa positiivista riippuvuutta: mitä asianmukaisemmaksi oppilaat kokivat liikunta-varustuksensa, sitä aktiivisempina he pitivät itseään liikuntatunneilla.
Tutkimuksen perusteella liikuntavarustuksella näyttää olevan yhteys oppilaiden koettuun aktiivisuuteen liikuntatunneilla, mutta yksiselitteisiä kausaalisia johtopäätöksiä ei voida tehdä. Tulokset tarjoavat suuntaa antavaa tietoa koululiikunnan kehittämisen tueksi, mutta aihe vaatii jatkotutkimusta laajemmalla otannalla ja monipuolisemmilla menetelmillä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, johon osallistui 91 kajaanilaista yläkoulun oppilasta sekä neljä liikunnanopettajaa. Kyselyssä selvitettiin oppilaiden koettua fyysistä aktiivisuutta, heidän näkemyksiään liikuntavarustuksesta sekä sen vaikutuksesta osallistumiseen. Opettajien pienen otannan vuoksi heidän vastauksiaan voidaan pitää suuntaa antavina.
Tulosten perusteella suurin osa oppilaista koki olevansa aktiivisia koko liikuntatunnin ajan (46,7 %) tai suurimman osan ajasta (38,9 %). Lisäksi noin 90 % ilmoitti yleensä omistavansa liikuntaan sopivan varustuksen ja 59,3 % koki varustuksen vaikuttavan heidän aktiivisuuteensa ainakin jossain määrin.
Liikuntavarustuksen ja koetun aktiivisuuden välistä yhteyttä tarkasteltiin ristiintaulukoinnin, khiin neliö -testin ja kontingenssikertoimen avulla. Khiin neliö -testi osoitti tilastollisesti erittäin merkitsevän yhteyden varustuksen ja aktiivisuuden välillä (χ²(16)=82.38, p<0.01). Kontingenssikertoimen arvo (C=0.69) kuvasi vahvaa positiivista riippuvuutta: mitä asianmukaisemmaksi oppilaat kokivat liikunta-varustuksensa, sitä aktiivisempina he pitivät itseään liikuntatunneilla.
Tutkimuksen perusteella liikuntavarustuksella näyttää olevan yhteys oppilaiden koettuun aktiivisuuteen liikuntatunneilla, mutta yksiselitteisiä kausaalisia johtopäätöksiä ei voida tehdä. Tulokset tarjoavat suuntaa antavaa tietoa koululiikunnan kehittämisen tueksi, mutta aihe vaatii jatkotutkimusta laajemmalla otannalla ja monipuolisemmilla menetelmillä.
