Etä- ja hybridityön johtaminen – kyselytutkimus Kajaanin ammattikorkeakoulun asiantuntija- ja hankehenkilöstölle
Marjomaa, Iiris (2025)
Marjomaa, Iiris
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134948
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee etä- ja hybridityön johtamista, ja kyseinen yhdistelmätutkimus sisältää sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Opinnäytetyön aihe valittiin yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa, joka toimii opinnäytetyön toimeksiantajana.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Kajaanin ammattikorkeakoulun asiantuntija- ja hankehenkilöstölle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia, miten etä- ja hybridityön johtaminen ja sen toimivuus on koettu. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä etä- ja hybridityön johtamisen nykytila on, ja miten johtamista voitaisiin kehittää työntekijöiden kokemusten pohjalta.
Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-kyselyohjelmaa hyödyntäen, ja kyselyn dataa analysoitiin sekä Webropol-ohjelman että PSPP-ohjelman avulla. Webropol-ohjelman avulla kyselystä saatuja vastauksia vertailtiin sukupuolen, iän, työtehtävän ja työkokemuksen kautta. PSPP-ohjelman avulla selvitettiin tutkimuskyselyn vastausten tilastollista merkitsevyyttä sekä korrelaatiota kahden muuttujan välillä. Tilastollisina menetelminä käytettiin kahden muuttujan välisessä vertailussa Pearsonin Khiin neliö -testiä, Fisherin tarkkaa testiä sekä Spearmanin korrelaatiotestiä.
Kyselytutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että työntekijät ovat kokeneet puutteita johtamisviestinnässä sekä kaipaavat lisäkoulutusta. Vastausten ryhmittäin vertailussa merkittävin havainto löytyi sukupuolten välisessä vertailussa. Sukupuolten välinen vertailu osoitti, että naiset olivat selkeästi miehiä kriittisempiä johtamisen toimivuuden suhteen, ja lisäksi naiset arvostivat osaamista kehittävinä tekijöinä koulutuksia ja tiimin sisäistä tiedon jakamista huomattavasti miehiä enemmän. Miehet puolestaan olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä johtamiseen, ja pitivät työtä itsessään osaamista parhaiten kehittävänä tekijänä. Koska tässä tutkimuksessa vastaajamäärä jäi pieneksi, kaikki tässä tutkimuksessa esitetyt jatkotutkimusehdotukset olisi syytä suorittaa isommalla vastaajamäärällä luotettavampien johtopäätösten tekemiseksi.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Kajaanin ammattikorkeakoulun asiantuntija- ja hankehenkilöstölle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia, miten etä- ja hybridityön johtaminen ja sen toimivuus on koettu. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä etä- ja hybridityön johtamisen nykytila on, ja miten johtamista voitaisiin kehittää työntekijöiden kokemusten pohjalta.
Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-kyselyohjelmaa hyödyntäen, ja kyselyn dataa analysoitiin sekä Webropol-ohjelman että PSPP-ohjelman avulla. Webropol-ohjelman avulla kyselystä saatuja vastauksia vertailtiin sukupuolen, iän, työtehtävän ja työkokemuksen kautta. PSPP-ohjelman avulla selvitettiin tutkimuskyselyn vastausten tilastollista merkitsevyyttä sekä korrelaatiota kahden muuttujan välillä. Tilastollisina menetelminä käytettiin kahden muuttujan välisessä vertailussa Pearsonin Khiin neliö -testiä, Fisherin tarkkaa testiä sekä Spearmanin korrelaatiotestiä.
Kyselytutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että työntekijät ovat kokeneet puutteita johtamisviestinnässä sekä kaipaavat lisäkoulutusta. Vastausten ryhmittäin vertailussa merkittävin havainto löytyi sukupuolten välisessä vertailussa. Sukupuolten välinen vertailu osoitti, että naiset olivat selkeästi miehiä kriittisempiä johtamisen toimivuuden suhteen, ja lisäksi naiset arvostivat osaamista kehittävinä tekijöinä koulutuksia ja tiimin sisäistä tiedon jakamista huomattavasti miehiä enemmän. Miehet puolestaan olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä johtamiseen, ja pitivät työtä itsessään osaamista parhaiten kehittävänä tekijänä. Koska tässä tutkimuksessa vastaajamäärä jäi pieneksi, kaikki tässä tutkimuksessa esitetyt jatkotutkimusehdotukset olisi syytä suorittaa isommalla vastaajamäärällä luotettavampien johtopäätösten tekemiseksi.
