HR-tiedon hyödyntäminen henkilöstöjohtamisen prosessien kehittämisessä
Kangasniemi, Mervi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121134963
Tiivistelmä
Tässä YAMK-opinnäytetyössä oli tavoitteena kehittää HR-tiedolla johtamista Hämeenlinnan kaupungissa. HR-tiedolla johtamisen kehittämistä varten työn tutkimusvaiheessa selvitettiin kaupungin ylimmältä johdolta, millä tavoin HR-tietoja hyödynnetään tällä hetkellä, millaisia esteitä HR-tiedon hyödyntämisessä koetaan ja millaisia muutoksia tulisi tehdä, jotta HR-tietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin henkilöstöjohtamisen prosessien kehittämisessä.
Tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin Hämeenlinnan kaupungissa ilmiönä esiintyvää HR-tiedon hyödyntämistä henkilöstöjohtamisen prosessien kehittämisessä. Tutkimuksessa ja myöhemmin myös kehittämisvaiheen työskentelyssä hyödynnettiin teoriaviitekehyksenä Choon (1998) tiedolla johtamisen prosessimallia, joka tuki valintoja niin aineiston keruussa ja analysoinnissa, kuin myöhemmin kehittämis-suunnitelman työstämisessä. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka suunnattiin kaupungin toimi- ja tulosalueiden sekä konsernipalvelujen ylimmälle johdolle. Haastattelut toteutettiin alkukesästä 2025 ja haastatteluihin osallistui kymmenen johtajaa, joista neljä edusti kaupunkirakenteen toimialaa, kolme sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialaa ja kolme konserni- ja elin-voimapalveluita. Tutkimusaineistoa analysoitiin sekä deduktiivisella että induktiivisella analyysimenetelmällä.
Tutkimus osoitti, että HR-tiedon hyödyntäminen on tällä hetkellä kaupunkiorganisaatiossa hyvin vaihtelevaa, eikä yhteisiä käytänteitä HR-tiedolla johtamiselle ole. Joitakin toimivia käytänteitä oli tunnistettavissa, mutta tutkimustuloksissa painottuivat kehitystarpeet ja toiveet niin tiedolla johtamisen prosessille ja toimintatavoille, kuin myös konkreettisille HR-tietotarpeille ja järjestelmien kehittämiselle.
Kehittämistarpeiden käsittelyä jatkettiin syyskuussa 2025 järjestetyssä kehittämistyöpajassa. Työpajaan kutsuttiin organisaation asiantuntijoita, joiden työnkuvaan kuuluu toimi- ja tulosalueiden sekä koko kaupunkia koskevien johtamisprosessien kehittämistehtäviä. Työpajassa tuotettiin yhteistyössä prosessikävely-metodilla HR-tiedolla johtamisen kehittämissuunnitelman priorisointi seuraavalle kahdelle vuodelle ja työ-pajan jälkeen saman asiantuntijaryhmän kanssa tehtiin päätös siitä, mikä HR-tiedon hyödyntämisen pilotti tullaan käynnistämään ensimmäisenä. Kehittämisvaiheen konkreettisena tuotoksena organisaatio sai prosessimaisen HR-tiedolla johtamisen kehittämissuunnitelman, jonka ensimmäiset työvaiheet käynnistyivät loppuvuoden 2025 aikana.
Tutkimus- ja kehittämistyö kasvatti paitsi kokonaisymmärrystä HR-tiedolla johtamisen kehittämiseen liittyvistä haasteista ja tarpeista kohdeorganisaatiossa, tarjosi myös mahdollisuuden muodostaa siirrettävissä olevaa mallinnusta HR-tiedolla johtamisen kehittämisen kokonaisuudesta. Näistä havainnoista muodostui malli HR-tiedolla johtamisen kehittämisen kolmesta painopisteestä, jota voi hyödyntää ja tarvittaessa täydentää myös muissa kuntasektorin organisaatiossa, joissa tavoitteena on parantaa HR-tiedon hyödyntämistä.
Tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin Hämeenlinnan kaupungissa ilmiönä esiintyvää HR-tiedon hyödyntämistä henkilöstöjohtamisen prosessien kehittämisessä. Tutkimuksessa ja myöhemmin myös kehittämisvaiheen työskentelyssä hyödynnettiin teoriaviitekehyksenä Choon (1998) tiedolla johtamisen prosessimallia, joka tuki valintoja niin aineiston keruussa ja analysoinnissa, kuin myöhemmin kehittämis-suunnitelman työstämisessä. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka suunnattiin kaupungin toimi- ja tulosalueiden sekä konsernipalvelujen ylimmälle johdolle. Haastattelut toteutettiin alkukesästä 2025 ja haastatteluihin osallistui kymmenen johtajaa, joista neljä edusti kaupunkirakenteen toimialaa, kolme sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialaa ja kolme konserni- ja elin-voimapalveluita. Tutkimusaineistoa analysoitiin sekä deduktiivisella että induktiivisella analyysimenetelmällä.
Tutkimus osoitti, että HR-tiedon hyödyntäminen on tällä hetkellä kaupunkiorganisaatiossa hyvin vaihtelevaa, eikä yhteisiä käytänteitä HR-tiedolla johtamiselle ole. Joitakin toimivia käytänteitä oli tunnistettavissa, mutta tutkimustuloksissa painottuivat kehitystarpeet ja toiveet niin tiedolla johtamisen prosessille ja toimintatavoille, kuin myös konkreettisille HR-tietotarpeille ja järjestelmien kehittämiselle.
Kehittämistarpeiden käsittelyä jatkettiin syyskuussa 2025 järjestetyssä kehittämistyöpajassa. Työpajaan kutsuttiin organisaation asiantuntijoita, joiden työnkuvaan kuuluu toimi- ja tulosalueiden sekä koko kaupunkia koskevien johtamisprosessien kehittämistehtäviä. Työpajassa tuotettiin yhteistyössä prosessikävely-metodilla HR-tiedolla johtamisen kehittämissuunnitelman priorisointi seuraavalle kahdelle vuodelle ja työ-pajan jälkeen saman asiantuntijaryhmän kanssa tehtiin päätös siitä, mikä HR-tiedon hyödyntämisen pilotti tullaan käynnistämään ensimmäisenä. Kehittämisvaiheen konkreettisena tuotoksena organisaatio sai prosessimaisen HR-tiedolla johtamisen kehittämissuunnitelman, jonka ensimmäiset työvaiheet käynnistyivät loppuvuoden 2025 aikana.
Tutkimus- ja kehittämistyö kasvatti paitsi kokonaisymmärrystä HR-tiedolla johtamisen kehittämiseen liittyvistä haasteista ja tarpeista kohdeorganisaatiossa, tarjosi myös mahdollisuuden muodostaa siirrettävissä olevaa mallinnusta HR-tiedolla johtamisen kehittämisen kokonaisuudesta. Näistä havainnoista muodostui malli HR-tiedolla johtamisen kehittämisen kolmesta painopisteestä, jota voi hyödyntää ja tarvittaessa täydentää myös muissa kuntasektorin organisaatiossa, joissa tavoitteena on parantaa HR-tiedon hyödyntämistä.