Lankafest-tapahtuman aluetaloudelliset vaikutukset
Tolonen, Laura (2025)
Tolonen, Laura
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121135080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121135080
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Puolangalla vuosittain järjestettävän Lankafest-tapahtuman aluetaloudellisia vaikutuksia. Tapahtuman järjestäjänä toimii Puolangan kunta, joka voi käyttää tuloksia esimerkiksi tapahtuman kehittämiseen. Vaikutuksia selvitettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tavoitteena oli selvittää konkreettisesti alueelle jäävä euromäärä. Tapahtuman järjestämisestä syntyy myös välillisiä ja johdettuja aluetaloudellisia vaikutuksia, jotka rajautuivat pois tästä opinnäytetyöstä.
Tutkimuksessa päädyttiin mukailemaan Pohjoismainen malli -tutkimusmenetelmää, koska se soveltuu parhaiden pienempien tapahtumien aluetaloudellisten vaikutusten tutkimiseen. Pohjoismaisesta mallista käytettiin menomenetelmää, jossa keskitytään ulkopaikkakuntalaisten tapahtumakävijöiden rahankäyttöön toimialoittain. Käytännössä aineiston kerääminen suoritettiin kävijäkyselyllä. Jotta vastauksia saataisiin mahdollisimman laajasti, niin kävijät vastasivat kyselyyn itsenäisesti Webropol -alustalla. Kyselyyn saatiin 247 vastausta, joista kohderyhmää eli ulkopaikkakuntalaisia oli 193 vastaajaa. Huomioidessa myös paikka-kunnalla asuvat vastaajat kyselyn vastausprosentti oli 33.
Tutkimustulokset osoittivat, että tapahtumavieraat käyttivät Puolangalla yhteensä rahaa 115 000 euron edestä. Rahan käytön kohteet jaoteltiin seuraavasti, jotta vastaajan on helpompi hahmottaa kulujaan: ruokailu- ja kahvilapalvelut, majoitus, kuljetukset, päivittäistavarakauppojen ostokset ja muut palvelut. Eniten rahaa käytettiin ravintola- ja kahvilapalveluihin, joka oli keskimäärin 63 euroa henkilöä kohden, jolloin laskennallisesti niihin käytettiin 36 062 euroa. Majoitukseen käytettiin keskimäärin 43 euroa henkilöä kohden ja kokonaisuudessaan se toi alueelle 12 482 euroa. 51 % vastaajista kertoi, että majoittuminen on heille ilmaista, jonka vuoksi majoitustavoissa nousikin korkealla tutuilla tai sukulaisilla majoittuminen. Majoitukseen käytetty raha kertoo myös tapahtuman kävijäkunnasta. Monilla on jonkinlainen side paikkakuntaan.
Tutkimuksesta voidaan todeta, että tapahtumalla on positiivisia vaikutuksia alueella. Vaikutukset ovat merkittävät, jos otetaan huomioon pienen paikkakunnan elinkeinoelämä, jossa on omat haasteensa ostajakunnan pienuuden vuoksi. Lankafest on järjestetty nykyisessä koossaan useamman vuoden ajan, joten merki-tykset ovat myös pitkällä aikavälillä hyvät. Tutkimustuloksista voidaan myös todeta, että tapahtumalla on positiivisia vaikutuksia kunnan imagoon vierailijoiden ja paikkakuntalaisten mielestä. Tutkimuksen tulos voi auttaa tapahtuman suunnittelussa.
Pohjoismaisessa menomenetelmässä keskitytään vain alueella vierailevien käyttämään rahaan. Pohjoismaiseen malliin kuuluu myös tulomenetelmä, jossa selvitetään alueen yrittäjille tullutta tuloa. Resurssien vuoksi menetelmistä toteutettiin vain toinen. Jos työ olisi ollut parityö, niin tämä olisi voinut olla hyvä jako tai sitten tässä on jatkotutkimuksen paikka. Vuonna 2026 tapahtuma järjestetään entistä isompana, joten olisi myös mielenkiintoista tutkia miten se näkyy vaikutuksissa.
Tutkimuksessa päädyttiin mukailemaan Pohjoismainen malli -tutkimusmenetelmää, koska se soveltuu parhaiden pienempien tapahtumien aluetaloudellisten vaikutusten tutkimiseen. Pohjoismaisesta mallista käytettiin menomenetelmää, jossa keskitytään ulkopaikkakuntalaisten tapahtumakävijöiden rahankäyttöön toimialoittain. Käytännössä aineiston kerääminen suoritettiin kävijäkyselyllä. Jotta vastauksia saataisiin mahdollisimman laajasti, niin kävijät vastasivat kyselyyn itsenäisesti Webropol -alustalla. Kyselyyn saatiin 247 vastausta, joista kohderyhmää eli ulkopaikkakuntalaisia oli 193 vastaajaa. Huomioidessa myös paikka-kunnalla asuvat vastaajat kyselyn vastausprosentti oli 33.
Tutkimustulokset osoittivat, että tapahtumavieraat käyttivät Puolangalla yhteensä rahaa 115 000 euron edestä. Rahan käytön kohteet jaoteltiin seuraavasti, jotta vastaajan on helpompi hahmottaa kulujaan: ruokailu- ja kahvilapalvelut, majoitus, kuljetukset, päivittäistavarakauppojen ostokset ja muut palvelut. Eniten rahaa käytettiin ravintola- ja kahvilapalveluihin, joka oli keskimäärin 63 euroa henkilöä kohden, jolloin laskennallisesti niihin käytettiin 36 062 euroa. Majoitukseen käytettiin keskimäärin 43 euroa henkilöä kohden ja kokonaisuudessaan se toi alueelle 12 482 euroa. 51 % vastaajista kertoi, että majoittuminen on heille ilmaista, jonka vuoksi majoitustavoissa nousikin korkealla tutuilla tai sukulaisilla majoittuminen. Majoitukseen käytetty raha kertoo myös tapahtuman kävijäkunnasta. Monilla on jonkinlainen side paikkakuntaan.
Tutkimuksesta voidaan todeta, että tapahtumalla on positiivisia vaikutuksia alueella. Vaikutukset ovat merkittävät, jos otetaan huomioon pienen paikkakunnan elinkeinoelämä, jossa on omat haasteensa ostajakunnan pienuuden vuoksi. Lankafest on järjestetty nykyisessä koossaan useamman vuoden ajan, joten merki-tykset ovat myös pitkällä aikavälillä hyvät. Tutkimustuloksista voidaan myös todeta, että tapahtumalla on positiivisia vaikutuksia kunnan imagoon vierailijoiden ja paikkakuntalaisten mielestä. Tutkimuksen tulos voi auttaa tapahtuman suunnittelussa.
Pohjoismaisessa menomenetelmässä keskitytään vain alueella vierailevien käyttämään rahaan. Pohjoismaiseen malliin kuuluu myös tulomenetelmä, jossa selvitetään alueen yrittäjille tullutta tuloa. Resurssien vuoksi menetelmistä toteutettiin vain toinen. Jos työ olisi ollut parityö, niin tämä olisi voinut olla hyvä jako tai sitten tässä on jatkotutkimuksen paikka. Vuonna 2026 tapahtuma järjestetään entistä isompana, joten olisi myös mielenkiintoista tutkia miten se näkyy vaikutuksissa.
