Potilaan hoitoon sitoutuminen sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen – kirjallisuuskatsaus ja koulutus sydänasemien henkilökunnalle.
Gumus, Evin; Kudriavtseva, Anastasiia; Nazarova, Tatiana (2025)
Gumus, Evin
Kudriavtseva, Anastasiia
Nazarova, Tatiana
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034590
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä tekijät edistävät tai estävät pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan hoitoon sitoutumista. Tavoitteena oli kehittää koulutus hoitohenkilökunnalle sitoutumisen tukemiseksi. Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen merkittävä kansanterveysongelma Suomessa, vaikka kuolleisuus on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä HUS Sydänaseman kanssa.
Tämän opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto koostui kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, jotka haettiin ProQuest Central-, OuluRepo-, eRepo- ja PubMed-tietokannoista. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yksitoista tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, ja tietoperusta muodostui potilasohjaukseen, hoitoon sitoutumiseen ja motivoivaan ohjaukseen liittyvästä kirjallisuudesta.
Tämän opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että potilaan hoitoon sitoutumiseen vaikuttavat useat yksilölliset ja ulkoiset tekijät. Keskeisiksi nousivat lääkehoidon toteutuminen, psykologinen hyvinvointi, motivaatio, fyysinen-, sosiaalinen tuki sekä ympäristö- ja digitaaliset tekijät. Hoitajan rooli vahvistui merkittäväksi kaikilla näillä osa-alueilla, sillä hän toimii ohjaajana, tukijana ja motivaation vahvistajana potilaan hoitopolun eri vaiheissa. Tulosten mukaan onnistunut sitouttaminen perustuu yksilölliseen ohjaukseen, luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja jatkuvaan seurantaan. Hoitajan empaattinen kohtaaminen, selkeät lääkehoito-ohjeet, sosiaalisen tuen vahvistaminen ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen voivat merkittävästi parantaa hoidon jatkuvuutta ja potilaan omahoidon hallintaa. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisessä erityisesti potilasohjauksen, moniammatillisen yhteistyön ja digitaalisten palvelujen käytön vahvistamisessa, mikä edistää potilaiden sitoutumista ja parantaa hoidon laatua.
Tämän opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto koostui kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, jotka haettiin ProQuest Central-, OuluRepo-, eRepo- ja PubMed-tietokannoista. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yksitoista tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, ja tietoperusta muodostui potilasohjaukseen, hoitoon sitoutumiseen ja motivoivaan ohjaukseen liittyvästä kirjallisuudesta.
Tämän opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että potilaan hoitoon sitoutumiseen vaikuttavat useat yksilölliset ja ulkoiset tekijät. Keskeisiksi nousivat lääkehoidon toteutuminen, psykologinen hyvinvointi, motivaatio, fyysinen-, sosiaalinen tuki sekä ympäristö- ja digitaaliset tekijät. Hoitajan rooli vahvistui merkittäväksi kaikilla näillä osa-alueilla, sillä hän toimii ohjaajana, tukijana ja motivaation vahvistajana potilaan hoitopolun eri vaiheissa. Tulosten mukaan onnistunut sitouttaminen perustuu yksilölliseen ohjaukseen, luottamukselliseen vuorovaikutukseen ja jatkuvaan seurantaan. Hoitajan empaattinen kohtaaminen, selkeät lääkehoito-ohjeet, sosiaalisen tuen vahvistaminen ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen voivat merkittävästi parantaa hoidon jatkuvuutta ja potilaan omahoidon hallintaa. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisessä erityisesti potilasohjauksen, moniammatillisen yhteistyön ja digitaalisten palvelujen käytön vahvistamisessa, mikä edistää potilaiden sitoutumista ja parantaa hoidon laatua.
