Voimavaraistava ja myötätuntoinen johtaminen: kehityskeskustelut työn tukena

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia erilaisia johtamistapoja sekä mitä voimavaralähtöinen ja myötätuntoinen johtaminen tarkoittavat. Tavoitteena oli kehittää uusi kehityskeskustelulomake yksityiselle lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoavalle pienryhmäkodille työn ja johtamisen tueksi. Lisäksi kehittämistehtävinä oli selvittää, millaisista elementeistä voimavaralähtöinen johtaminen koostuu tutkittavassa pienryhmäkodissa, miten voimavaralähtöistä johtamista voidaan toteuttaa käytännössä työhyvinvointia edistäen ja miten kehityskeskustelut voidaan toteuttaa voimavaralähtöisesti ja työhyvinvointia edistäen.

Teoriaosuudessa kartoitettiin voimavaralähtöistä johtajuutta, jossa positiivisen psykologian suuntauksella on merkittävä rooli. Nykyjohtamisessa tarvitaan tiimityöskentelyn taitoja, jolloin johtajan vuorovaikutus- ja tunnetaidot sekä kyky osallistaa, innostaa ja motivoida työntekijöitä korostuvat. Usein puhutaankin palvelevasta ja valmentavasta johtajuudesta. Lisäksi määritellään työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä motivaatioteorioiden, työn voimavarojen ja yksilön luonteenvahvuuksien kautta. Sosiaalialan johtamisessa korostuu eettinen johtaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Sosiaalialalla organisaation pääomaa ovat henkilöstö, jolloin heidän työhyvinvointiinsa panostaminen on erittäin tärkeää. Pysyvä, ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö on lastensuojelulaitoksissa korvaamaton ja hyvällä johtamisella tämä voidaan saavuttaa. Lisäksi kehityskeskusteluja tarkastellaan työhyvinvoinnin tukena ja laadukkaan johtamisen osatekijänä.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen keinoin, jossa kerättiin tietoa pienryhmäkodin viideltä vakituiselta työntekijältä työhyvinvointikyselyissä sekä näihin liittyvässä tiimikeskustelussa. Lisäksi jokaisen työntekijän kanssa käytiin kehityskeskustelut uuden lomakkeen avulla. Koko tutkimuksen ajan havaintoja kirjattiin tutkimuspäiväkirjaan. Aineiston analysoinnissa teemoittelun avulla määriteltiin kyseisen työyhteisön työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät.

Opinnäytetyön tuloksina selvisi, että työyhteisö ja siinä tapahtuva vuorovaikutus, kunnioitus, vastuullisuus sekä tiedonkulku olivat yksi osa-alue työhyvinvoinnista. Toisena oli osaaminen ja työtehtävät, jossa korostuivat ammatillisuus, koulutusmahdollisuudet, tilannetietoisuus ja henkilökohtaiset vahvuudet. Kolmantena käytiin läpi kuormitustekijöitä, joita aiheuttivat eniten asiakastilanteet, mutta myös työntekijöiden henkilökohtaiset asiat, työtehtävät itsessään sekä työyhteisön toiminta. Neljäntenä tekijänä olivat työn järjestelyt ja työssä jaksamista tukevat tekijät, jolloin työn mielekkyys ja vuorotyön järjestelyt, palautuminen, reflektointi, työntekijän oma asenne sekä työterveyshuolto nousivat esille. Viimeisenä osa-alueena oli johtaminen ja tässä vuorovaikutus, läsnäolo ja tuki sekä osallistaminen olivat keskeisiä tekijöitä.

Opinnäytetyön johtopäätöksinä vuorovaikutus johtamisessa, tiimissä ja asiakastyössä muodostaa perustan toimivalle työyhteisölle. Kehityskeskustelut ja työhyvinvointikyselyt ovat tärkeä tietolähde niin yksittäisen työntekijän kuin koko tiimin tilanteesta. Työyhteisössä ja johtamisessa näkyy voimavaralähtöinen ja positiivinen ote. Kehittämisehdotuksina työhön liittyviä tavoitteita ja muutosehdotuksia olisi hyvä kirjata selkeämmin ja kuvata miten niitä edistetään käytännössä.