Strategiaviestinnän kehittäminen keskijohdon näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten strategiaviestintää voidaan kehittää tukemaan keskijohtoa strategian toimeenpanossa. Tutkimus toteutettiin CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:ssä, joka on valtion ja korkeakoulujen omistama IT-alan asiantuntijaorganisaatio. Tutkimus tuotti konkreettisia kehittämisehdotuksia strategiaviestinnän parantamiseksi ja syvensi ymmärrystä keskijohdon kriittisestä roolista strategian toimeenpanossa.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui neljän pääkäsitteen varaan: strategian toimeenpano, johtamisviestintä, strategiaviestintä sekä keskijohto. Keskeisenä teoreettisena lopputuloksena oli "solmukohta"-metafora, joka kuvaa keskijohdon asemaa strategian toimeenpanossa. Keskijohto ei ole vain passiivinen tiedon välittäjä, vaan aktiivinen tulkitsija ja merkityksenrakentaja, joka muuntaa abstraktin strategian konkreettiseksi toiminnaksi.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen puolistrukturoituja haastatteluja. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa keskijohdon edustajaa (johtajat ja kehityspäälliköt). Analyysi yhdisti aineistolähtöistä ja teorialähtöistä päättelyä, mikä mahdollisti sekä uusien näkökulmien tunnistamisen että olemassa olevan teorian testaamisen käytännössä.

Tutkimustulokset paljastivat viisi keskeistä teemaa: 1) Strategian merkityksellistämisen haasteet: strategia koettiin abstraktiksi ja vaikeasti tulkittavaksi, 2) Yhteisen ymmärryksen ja keskustelun rakentaminen: dialogin puute vaikeutti strategian ymmärtämistä ja sisäistä-mistä, 3) Keskijohto strategian tulkkina ja välittäjänä: keskijohdolla on keskeinen rooli strategian konkretisoimisessa, mutta heiltä puuttuu riittävästi tukea tähän tehtävään, 4) Kokemus osallisuudesta ja kuulumisesta strategiaan: keskijohto toivoi enemmän osallistumismahdollisuuksia strategiaprosessiin ja 5) Strategiaviestinnän kanavat ja kohdentumisen haasteet: viestintä ei kohdentunut riittävästi keskijohdon tarpeisiin. Tulokset osoittivat, että strategiaviestintä ei vielä täysin tue keskijohdon solmukohtaroolia, mikä heikentää strategian toimeenpanon tehokkuutta.

Tutkimuksen perusteella kehitettiin neljä konkreettista kehittämisehdotusta. Nämä olivat "Strategia arkeen" -käsikirja, joka tarjoaa keskijohdolle konkreettisia työkaluja ja harjoituksia strategian tulkintaan ja viestintään, Strategy Lab -foorumi, joka on keskijohdon säännöllinen strateginen dialogitilaisuus, strategiaviestinnän kohdentaminen ja kanavien selkeyttäminen keskijohdon näkökulmasta sekä osallistavien rakenteiden vahvistaminen strategiatyössä. Nämä toimenpiteet muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden, joka vahvistaa keskijohdon solmukohtaroolia ja parantaa strategian toimeenpanoa. Keskeisenä johtopäätöksenä oli, että strategiaviestintä ei ole johdosta erotettava toiminto, vaan johtamisen ytimessä oleva viestinnällinen vastuu.