Toimintarajoitteisten lasten liikunnan lisääminen koulupäivän aikana

Abstract

Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret liikkuvat tutkitusti suositeltua määrää vähemmän, vaikka liikunnan myönteisiä vaikutuksia terveyteen on tutkittu paljon. Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja lisääntynyt paikallaanolo voivat pitkällä aikavälillä heikentää toimintakykyä ja lisätä terveysriskejä. Liikunnan esteet liittyvät usein sekä fyysiseen ympäristöön että sosiaaliseen ilmapiiriin. Koulupäivän aikainen liikunta muodostaa merkittävän osan lasten kokonaisliikunnasta tarjoten luontevan tavan lisätä fyysistä aktiivisuutta oppilaiden arjessa. Tämän vuoksi kouluissa tarvitaan käytännönläheisiä ratkaisuja liikkumisen lisäämiseksi ja tasa-arvoisen inkluusion vahvistamiseksi, jolloin arkeen integroidut toimintamallit madaltavat kynnystä osallistua ja tukevat pysyvien liikuntatottumusten kehittymistä.

Tämä toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Valteri-koulu Ruskiksen kanssa, joka on osa valtakunnallista Oppimisen tuen keskus Valteria. Koululta nousi esiin tarve lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa toimintarajoitteisten oppilaiden liikuntatottumuksia koulupäivän aikana ja tavoitteena oli tukea sekä lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulussa. Työn aineisto kerättiin paperisella, selkokielisellä kyselylomakkeella, johon vastasi kuusi Valteri-koulu Ruskiksen oppilasta.

Tämä opinnäytetyö koostui kirjallisen raportin lisäksi konkreettisesta tuotoksesta eli liikunta- kalenterista, joka sisältää seinälle sijoitettavan viikko ohjelman ja neljään teemaan jaetut liikuntakortit sekä toivepäivän. Kalenterin rakenne pohjautuu strukturoituun viikkorytmiin ja oppilaiden mahdollisuuteen vaikuttaa toiminnan sisältöön. Liikuntakalenterin avulla tahdottiin luoda lapsille mahdollisuus osallistua päivittäin lyhyisiin liikuntahetkiin ja saada onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat motivaatiota. Tuotos on käytännönläheinen työväline, jota voidaan soveltaa myös muiden erityis- ja perusopetuksen koulujen arjessa. Kalenterin toimivuutta arvioidaan jatkossa koulun arjessa ja sitä voidaan jatkokehittää saadun kokemuksen ja palautteen pohjalta.