Työhyvinvointia haastavat ja tukevat tekijät ikääntyneiden parissa tehtävässä työssä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan henkilöstön työhyvinvointia, työn kuormittavuutta ja johtamisen merkitystä erityisesti ikääntyneiden parissa tehtävässä työssä. Työn lähtökohtana oli havainto, että henkilöstön kuormitus on lisääntynyt ja työhyvinvointi monin paikoin heikentynyt, mikä vaikuttaa niin työntekijöiden jaksamiseen kuin palvelujen laatuun.

Tutkimus toteutettiin kirjallisuustutkimuksena, jossa hyödynnettiin seitsemää tieteellistä ja tutkimuksellista lähdettä, kuten raportteja, väitöskirjoja ja artikkeleita. Lähteet käsittelivät työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta, työyhteisön merkitystä, esihenkilöiden tukea sekä henkilöstön saatavuuteen ja alan vetovoimaisuuteen liittyviä tekijöitä.

Tulokset osoittivat, että työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus on merkittävä haaste vanhustyössä. Työyhteisön tuki, esihenkilöiden valmentava ja oikeudenmukainen johtaminen sekä hyvä perehdytys ja työvälineiden asianmukaisuus vahvistavat työhyvinvointia. Henkilöstöpula, kiire ja työmäärän epätasapaino lisäävät kuormitusta ja voivat heikentää työssä jaksamista sekä palvelujen laatua.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä organisaation että esihenkilöiden aktiivista panosta. Työn tulokset tarjoavat käytännön suosituksia työolojen parantamiseksi, työkuormituksen hallitsemiseksi ja henkilöstön jaksamisen tukemiseksi vanhustyössä.

The purpose of this thesis was to examine the occupational well-being of social and health care personnel, the workload of the work, and the significance of leadership, particularly in work carried out with older adults. The starting point for the study was the observation that employee workload has increased, and occupational well-being has in many cases deteriorated, affecting both staff endurance and the quality of services.

The research was conducted as a literature review, drawing on seven scientific and research-based sources, such as reports, dissertations, and articles. The sources addressed physical and psychological workload, the importance of the work community, support from supervisors, and factors related to staff availability and the attractiveness of the sector.

The results showed that both physical and psychological workload are significant challenges in eldercare work. Support from the work community, coaching-oriented and fair leadership from supervisors, as well as good orientation and appropriate work equipment, strengthen occupational well-being. Staff shortages, time pressure, and imbalance in workload increase strain and may weaken coping at work and the quality of services.

As a conclusion, it can be stated that supporting employee well-being requires active contributions from both the organization and supervisors. The findings provide practical recommendations for improving working conditions, managing workload, and sup-porting staff resilience in elderly care.