Gender Differences in Paramedics’ Perceptions on Career Progression to Emergency Medical Service Field Commander in the Rescue Service in Finland

Abstract

Over the past decades, women have increasingly entered the paramedic profession, changing the gender balance in the field of emergency medical services. In Finnish rescue service women paramedics are well represented, but they remain underrepresented at the emergency medical service (EMS) field commander level. Finnish rescue service continue to be a male dominated organisation, with only 13% of the workforce being women and especially gender segregated managerial level. Previous research suggests that women face specific barriers in male-dominated organizations, and gender-related challenges in career advancement persist. However, no studies have compared career advancement between male and female paramedics in rescue services.

This cross-sectional study aimed to analyze the relationships between background variables, internal (confidence, expected traits of a leader) and external factors (perceived equality, double standards, influence of parenthood), and paramedics’ perceptions of becoming an EMS field commander. A quantitative survey instrument was developed, targeting paramedics in four Finnish rescue departments providing EMS and EMS field management (n = 632) during spring 2025. In addition, workforce data was collected from the participating rescue departments. Descriptive and inferential statistics were used for comparisons and correlations, employing Pearson’s Chi-Square test, independent-samples t-test, and Cronbach’s Alpha for reliability. A total of 135 paramedics responded (response rate 21.4%), with an equal gender distribution (48.9% women, 51.1% men).

Findings show that despite equal representation of women among paramedics (n = 324 women, n = 308 men), all EMS field commanders are men (n = 32), with only five women occupying substitute roles (n = 20). Although men and women paramedics are equally interested in the EMS field commander role, men apply twice as often as women. Internal and external factors do not influence the willingness to apply differently by gender. Although higher scores in confidence and in perceptions of expected leadership traits were associated with applying for the EMS field commander position. Women paramedics usually viewed equality and double standards more negatively than men, but female applicants had more positive views on these factors. Work experience was a significant factor in applying for an EMS field commander role. This gives men an advantage in rescue services, as they more often have greater work experience due to historical mail dominant structures. All in all, the current male dominance at the EMS field commander level, equality issues, and historical male dominant structures limit women’s career opportunities in Finnish rescue services while simultaneously reinforcing men’s positions.

Naispuolisten ensihoitajien osuus on kasvanut viime vuosikymmenten aikana, muuttaen sukupuolijakaumaa ensihoitoalalla. Tämä näkyy myös pelastuslaitoksissa, joissa naiset yleensä työskentelevät ensihoitajina. Huolimatta naisten suuresta osuudesta pelastuslaitosten ensihoitajien keskuudessa, heidän määränsä ensihoidon kenttäjohtajina on kuitenkin jäänyt alhaiseksi. Pelastuslaitokset Suomessa ovat edelleen miesvoittoinen organisaatio ja varsinkin johtajataso on voimakkaasti segregoitunut sukupuolen mukaan. Aikaisempien tutkimusten mukaan naiset kohtaavat miesvoittoisissa organisaatioissa tietyn tyyppisiä haasteita ja urakehitykseen liittyviä sukupuolisidonnaisia esteitä esiintyy edelleen.

Tämän kvantitatiivisen poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli analysoida pelastustoimessa työskenteleviltä ensihoitajilta kerättyä aineistoa sekä tunnistaa taustamuuttujien ja sisäisten (itseluottamus, näkemys johtajalta odotetutuilta ominaisuuksilta) sekä ulkoisten tekijöiden (käsitys tasa-arvosta ja kaksoisstandardeista, vanhemmuuden merkitys) välisiä yhteyksiä, jotka mahdollisesti vaikuttavat ensihoitajien näkemyksiin edetä kenttäjohtajaksi. Tutkimuksen populaatio koostui ensihoitajista, jotka työskentelivät Suomen pelastuslaitoksissa, joissa tuotetaan ensihoitopalveluja ja ensihoidon kenttäjohtoa. Uusi kyselylomake lähetettiin neljän pelastuslaitoksen ensihoitajille (n = 632) kevään 2025 aikana, ja lisäksi pelastuslaitoksilta saatiin keskeiset henkilöstötiedot. Aineisto analysoitiin käyttäen deskriptiivistä analyysimetodia ja tilastollista päättelyä. Tilastollisina menetelminä käytettiin Pearsonin Khiin neliötestiä, riippumattomien ryhmien t-testiä sekä Cronbachin Alpha -kerrointa luotettavuuden arvioimiseksi. Kyselyyn vastasi 135 ensihoitajaa, vastausprosentin ollessa 21,4. Sukupuolijakauma oli tasainen: 48,9 % (n = 66) naisia ja 51,1 % (n = 69) miehiä.

Ensihoitoa ja ensihoidon kenttäjohtoa tuottavissa pelastuslaitoksissa Suomessa työskentelee naisia ensihoitajina (n = 324) yhtä paljon kuin miehiä (n = 308). Tästä huolimatta ensihoidon kaikki kokoaikaiset kenttäjohtajat ovat miehiä (n =32) ja varakenttäjohtajista (n = 20) viisi on naisia. Vaikka nais- ja miesensihoitajien kiinnostus ensihoidon kenttäjohtajan tehtävää kohtaan on yhtä suurta, miehet hakevat tehtävään kaksi kertaa useammin. Sisäiset ja ulkoiset tekijät eivät vaikuta halukkuuteen hakea rooliin sukupuolen mukaan eri tavoin, vaikka kenttäjohtajaksi hakeneilla naisilla oli positiivisempi kokemus tasa-arvosta kuin ei-hakeneilla naisilla. Pidempi työkokemus oli myös yhteydessä kenttäjohtajaksi hakemiseen, mikä antaa miehille etulyöntiaseman aiempien sukupuolirakenteiden vuoksi. Kaiken kaikkiaan johtotason miesvalta, tasa-arvo-ongelmat ja historialliset rakenteet rajoittavat naisten uramahdollisuuksia pelastuslaitoksissa, samalla kun ne vahvistavat miesten asemaa.