Valmentava johtajuus ja sen vaikutus työntekijöiden motivaatioon

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten valmentava johtajuus vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja millä tavoin lähijohtajat voivat tukea työntekijöiden sisäistä motivaatiota omalla toiminnallaan. Työn tarkoituksena on tuottaa kokemuksellista ja käytännönläheistä tietoa organisaatioiden henkilöstötyön ja esihenkilövalmennuksen kehittämisen tueksi. Tutkimuksesta hyötyvät erityisesti lähijohtajat, HR-ammattilaiset ja organisaatiot, jotka haluavat vahvistaa työntekijöiden sitoutumista ja työhyvinvointia.

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia valmentavalla johtajuudella on työntekijöiden motivaatioon ja millaisia käytännön toimintatapoja lähijohtajat voivat hyödyntää työntekijöiden sisäisen motivaation vahvistamisessa. Tutkimuksen viitekehys rakentuu valmentavan johtajuuden teorioista sekä motivaatiotutkimuksesta, erityisesti Deci ja Ryanin (2000) itseohjautuvuusteoriasta (Self-Determination Theory), joka korostaa autonomiaa, pätevyyttä ja yhteenkuuluvuutta motivaation keskeisinä lähteinä. Valmentavan johtajuuden näkökulmasta nämä tekijät ilmenevät esimerkiksi työntekijöiden osallistamisena, palautteen antamisena ja yksilön vahvuuksien tunnistamisena.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastattelut suunniteltiin teemoittain tutkimuksen osa-alueiden pohjalta ja toteutettiin eri ammatillisen taustan omaaville henkilöille. Haastatteluista kerätty aineisto analysoitiin tutkimuksen teemojen mukaisesti.

Tulosten perusteella valmentava johtajuus ilmenee eri organisaatiossa eri tavoin. Joissain organisaatioissa se on johtamisen kantava teema, joissain taas melko vaikeasti tunnistettavissa. Työntekijät kokevat motivaationsa vahvistuvan erityisesti silloin, kun he saavat säännöllistä ja rakentavaa palautetta, voivat osallistua tavoitteiden asettamiseen sekä kokea yhteenkuuluvuutta ja tukea tiimissä. Lisäksi valmentava johtajuus tukee työhyvinvointia ja sitoutumista, kun esihenkilöt osoittavat aitoa kiinnostusta työntekijöiden kehittymiseen ja hyvinvointiin.

Haastatteluista nousi esille kehittämistarpeita, jotka liittyvät muun muassa palautteen ja tavoitteiden johdonmukaisuuteen, valmennuksellisen johtamisen käytäntöjen systematisointiin sekä esihenkilöiden johtamiskykyjen vahvistamiseen. Tulokset osoittavat, että valmentava johtajuus on organisaatioissa kehittyvä prosessi, jonka täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää sekä rakenteellisia toimenpiteitä että johdon sitoutumista. Näiden havaintojen valossa valmentavan johtajuuden vahvistaminen voi merkittävästi edistää työntekijöiden sisäistä motivaatiota, työhyvinvointia ja organisaatioon sitoutumista.