Sosiaalisen tuen vaikutus 18–25-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen - Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Toros, Arissa; Mohamud, Ladan (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235355
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata sosiaalisen tuen vaikutuksia 18–25-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen. Opinnäytetyön tavoitteena on tuotetun tiedon avulla mahdollistaa mielen hyvinvointia edistävien toimintamallien kehittäminen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto muodostui 11 vertaisarvioidusta tutkimuksesta vuosilta 2015–2025, jotka haettiin EBSCOhost-, ProQuest-, Journal.fi- ja Julkari.fi-tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Analyysi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jonka avulla koottiin kokonaiskuva sosiaalisen ja vertaistuen yhteyksistä opiskelijoiden mielenterveyteen.
Tulokset osoittivat, että sosiaalinen tuki toimi keskeisenä mielenterveyttä suojaavana tekijänä. Emotionaalinen tuki, läheiset ihmissuhteet ja kuulumisen tunne vähensivät masennus- ja ahdistusoireita sekä vahvistivat psyykkistä selviytymistä. Vertaistuki tarjosi matalan kynnyksen tukea, joka lisäsi yhteisöllisyyttä ja lievitti yksinäisyyttä. Avun hakemista rajoittivat stigma, palveluihin liittyvän tiedon puute ja taloudelliset esteet.
Opintojen loppuvaiheen opiskelijat näyttäytyivät erityisen kuormittuneina ja vähiten tukea saavina. Johtopäätöksissä korostui tarve vahvistaa opiskeluterveydenhuollon sosiaalisen tuen ja vertaistuen rakenteita sekä parantaa mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta. Sairaanhoitajien rooli varhaisen tuen antamisessa ja ohjauksessa nähtiin keskeisenä korkeakouluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä. The purpose of this thesis is to describe the impact of social support and peer support on the mental health of higher education students aged 18-25. The aim of the thesis is to facilitate the development of mental health promotion practices through the knowledge generated.
The thesis was conducted as a descriptive literature review. The material consisted of 11 peer-reviewed studies published between 2015 and 2025, retrieved from the EBSCOhost, ProQuest, Journal.fi and Julkari.fi databases, as well as through manual searching. The analysis was carried out using inductive content analysis, which enabled the formation of an overall understanding of the connections between social support, peer support, and students’ mental health.
The results findings showed that social support functioned as a central protective factor for mental health. Emotional support, close relationships, and a sense of belonging were found to reduce symptoms of depression and anxiety and to strengthen psychological resilience. Peer support provided low-threshold assistance that increased community connectedness and alleviated loneliness. Barriers seeking help included stigma, lack of information about available services, and financial constraints.
Students in the final stages of their studies appeared particularly burdened and received the least support. The conclusions highlighted the need to strengthen structures of social and peer support within student health services and to improve the accessibility of mental health services. The role of nurses in providing early support and guidance was seen as essential in promoting well-being within higher education communities.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto muodostui 11 vertaisarvioidusta tutkimuksesta vuosilta 2015–2025, jotka haettiin EBSCOhost-, ProQuest-, Journal.fi- ja Julkari.fi-tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Analyysi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jonka avulla koottiin kokonaiskuva sosiaalisen ja vertaistuen yhteyksistä opiskelijoiden mielenterveyteen.
Tulokset osoittivat, että sosiaalinen tuki toimi keskeisenä mielenterveyttä suojaavana tekijänä. Emotionaalinen tuki, läheiset ihmissuhteet ja kuulumisen tunne vähensivät masennus- ja ahdistusoireita sekä vahvistivat psyykkistä selviytymistä. Vertaistuki tarjosi matalan kynnyksen tukea, joka lisäsi yhteisöllisyyttä ja lievitti yksinäisyyttä. Avun hakemista rajoittivat stigma, palveluihin liittyvän tiedon puute ja taloudelliset esteet.
Opintojen loppuvaiheen opiskelijat näyttäytyivät erityisen kuormittuneina ja vähiten tukea saavina. Johtopäätöksissä korostui tarve vahvistaa opiskeluterveydenhuollon sosiaalisen tuen ja vertaistuen rakenteita sekä parantaa mielenterveyspalvelujen saavutettavuutta. Sairaanhoitajien rooli varhaisen tuen antamisessa ja ohjauksessa nähtiin keskeisenä korkeakouluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä.
The thesis was conducted as a descriptive literature review. The material consisted of 11 peer-reviewed studies published between 2015 and 2025, retrieved from the EBSCOhost, ProQuest, Journal.fi and Julkari.fi databases, as well as through manual searching. The analysis was carried out using inductive content analysis, which enabled the formation of an overall understanding of the connections between social support, peer support, and students’ mental health.
The results findings showed that social support functioned as a central protective factor for mental health. Emotional support, close relationships, and a sense of belonging were found to reduce symptoms of depression and anxiety and to strengthen psychological resilience. Peer support provided low-threshold assistance that increased community connectedness and alleviated loneliness. Barriers seeking help included stigma, lack of information about available services, and financial constraints.
Students in the final stages of their studies appeared particularly burdened and received the least support. The conclusions highlighted the need to strengthen structures of social and peer support within student health services and to improve the accessibility of mental health services. The role of nurses in providing early support and guidance was seen as essential in promoting well-being within higher education communities.