Järjestelmäasiantuntijan tehtävät IT-tuessa
Eloranta, Kimmo (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235804
Tiivistelmä
Tässä päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä seurattiin harjoittelijan omaa kehittymistä kohti järjestelmäasiantuntijan roolia IT-tuessa. Päiväkirjaseuranta kesti yhteensä 8 viikkoa sijoittuen ajankohdalle 8.9-2.11.2025. Toimeksiantaja on Suomessa toimiva IT-alan yritys, joka tarjoaa erinäisiä IT-palveluita ja ratkaisuja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli, että harjoittelijan omaa osaamista järjestelmäasiantuntijan tehtävissä seurattaisiin ja kehitettäisiin kohti asiantuntijuutta ja osaavaa tekijää. Tämän lisäksi tavoitteena oli tarkastella toimeksiantajan sisäisiä prosesseja sekä tuottaa harjoittelijan näkökulmasta näkemyksiä IT-tuen päivittäiseen työhön.
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön aikana muodostui muutamia kehitys- ja parannusideoita harjoittelijan toimesta perustuen omiin havaintoihinsa. Nämä liittyivät toimeksiantajan sisäisen perehdytysprosessin tehostamiseen ja parantamiseen, dokumentaation ajantasaisuuteen sekä ergonomisten työvälineiden ylläpitämiseen. Lähdemateriaaleina käytetiin kirjallisuutta ja muita lähteitä, jotka syvensivät harjoittelijan pohdintoja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli, että harjoittelijan omaa osaamista järjestelmäasiantuntijan tehtävissä seurattaisiin ja kehitettäisiin kohti asiantuntijuutta ja osaavaa tekijää. Tämän lisäksi tavoitteena oli tarkastella toimeksiantajan sisäisiä prosesseja sekä tuottaa harjoittelijan näkökulmasta näkemyksiä IT-tuen päivittäiseen työhön.
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön aikana muodostui muutamia kehitys- ja parannusideoita harjoittelijan toimesta perustuen omiin havaintoihinsa. Nämä liittyivät toimeksiantajan sisäisen perehdytysprosessin tehostamiseen ja parantamiseen, dokumentaation ajantasaisuuteen sekä ergonomisten työvälineiden ylläpitämiseen. Lähdemateriaaleina käytetiin kirjallisuutta ja muita lähteitä, jotka syvensivät harjoittelijan pohdintoja.