"Kyllä tää on johtajuutta ja sitä pedagogista johtajuutta tukeva rakenne ihan ehdottomasti. - kehittämistiimien merkitys päiväkodin johtajille
Mäenpää, Elina (2025)
Mäenpää, Elina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536275
Tiivistelmä
Päiväkodin johtaja on vastuussa yksikkönsä pedagogiikan johtamisesta ja pedagogisesta linjauksesta. Päiväkodin johtajien tehtävät ovat viime vuosina laajentuneet ja pedagogiselle johtamiselle voi olla haastava löytää aikaa monien tehtävien joukossa. Samalla kuitenkin koko yksiköiden ja kaupungin varhaiskasvatuksen pitäisi pystyä toteuttamaan yhtenäistä pedagogiikkaan, joka mahdollistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen kaikille. Tämän hetken varhaiskasvatusalan henkilöstöpula ja pitovoiman heikkeneminen ovat myös asioita, jotka hyötyisivät johtajien ja henkilöstön työhyvinvointia tukevista toimintamalleista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää eräässä pirkanmaalaisessa kaupungissa, millainen merkitys varhaiskasvatuksessa käytössä olevalla Kehittämistiimi -toimintamallilla on päiväkodin johtajien työhön. Päiväkodin johtajat ja apulaisjohtajat vetävät pareittain kehittämistiimejä, johon osallistuu työntekijä jokaisesta kaupungin kunnallisesta varhaiskasvatusyksiköstä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mikä merkitys kehittämistiimeillä on päiväkodin johtajan pedagogiseen johtamiseen arjessa, miten kehittämistiimit tukevat johtamisessa, ja kuinka päiväkodin johtajat kehittäisivät Kehittämistiimi -toimintamallia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui päiväkodin pedagogisesta johtamisesta, johon liittyi tässä työssä oleellisesti henkilöstöjohtamisen näkökulma, sekä jaetun johtajuuden näkökulma. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin ryhmäkeskusteluja. Aineisto kerättiin kahdessa eri ryhmäkeskustelussa, johon osallistuivat kehittämistiimejä vetävät päiväkodin johtajat ja apulaisjohtajat. Ryhmäkeskusteluihin osallistui yhteensä kymmenen johtajaa ja apulaisjohtajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen teemoittelun avulla.
Tutkimuksen tuloksissa oli selkeästi nähtävissä kehittämistiimien hyöty varhaiskasvatuksen johtajille heidän työssään, vaikka toisaalta kehittämistiimeissä nähtiin myös tarvetta niiden kehittämiselle ja uudelleen järjestelylle. Kehittämistiimi -toimintamalli tuki ja auttoi johtajien näkökulmasta henkilöstöä sitoutumaan yksikön yhteiseen pedagogiseen linjaukseen sekä auttoi yhdenmukaistamaan koko kaupungin yhteistä pedagogista linjausta. Kehittämistiimi -toimintamallissa oli nähtävissä myös piirteitä, jotka tukivat johtajien, ja heidän näkökulmastaan, myös tiimeihin osallistuvan henkilöstön työhyvinvointia. Kehittämistiimit auttavat johtajia johtamaan henkilöstöä ja jakamaan yksiköissä vastuuta, joka liittyy oleellisesti varhaiskasvatuksen jaetun johtajuuden näkökulmaan. Johtajat näkivät mallissa myös kehitettävää, koska malli ei ole juurikaan muuttunut sen neljän lukuvuoden aikana, jona se on ollut käytössä. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä jatkotutkimussuunnitelmina opinnäytetyön toteuttamisen kohteena olevassa kaupungissa esimerkiksi henkilöstön näkökulma huomioimalla sekä tutkimalla laajemmin työhyvinvoinnin näkökulmaa, joka osoittautui työssä mielenkiintoiseksi ja odottamattomaksi teemaksi tutkimuksen tuloksissa. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös muissa kaupungissa tämänkaltaisen toimintamallin kehittämisen näkökulmasta.
Asiasanat: varhaiskasvatuksen johtaminen, pedagoginen johtaminen, jaettu johtajuus
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää eräässä pirkanmaalaisessa kaupungissa, millainen merkitys varhaiskasvatuksessa käytössä olevalla Kehittämistiimi -toimintamallilla on päiväkodin johtajien työhön. Päiväkodin johtajat ja apulaisjohtajat vetävät pareittain kehittämistiimejä, johon osallistuu työntekijä jokaisesta kaupungin kunnallisesta varhaiskasvatusyksiköstä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mikä merkitys kehittämistiimeillä on päiväkodin johtajan pedagogiseen johtamiseen arjessa, miten kehittämistiimit tukevat johtamisessa, ja kuinka päiväkodin johtajat kehittäisivät Kehittämistiimi -toimintamallia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui päiväkodin pedagogisesta johtamisesta, johon liittyi tässä työssä oleellisesti henkilöstöjohtamisen näkökulma, sekä jaetun johtajuuden näkökulma. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin ryhmäkeskusteluja. Aineisto kerättiin kahdessa eri ryhmäkeskustelussa, johon osallistuivat kehittämistiimejä vetävät päiväkodin johtajat ja apulaisjohtajat. Ryhmäkeskusteluihin osallistui yhteensä kymmenen johtajaa ja apulaisjohtajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen teemoittelun avulla.
Tutkimuksen tuloksissa oli selkeästi nähtävissä kehittämistiimien hyöty varhaiskasvatuksen johtajille heidän työssään, vaikka toisaalta kehittämistiimeissä nähtiin myös tarvetta niiden kehittämiselle ja uudelleen järjestelylle. Kehittämistiimi -toimintamalli tuki ja auttoi johtajien näkökulmasta henkilöstöä sitoutumaan yksikön yhteiseen pedagogiseen linjaukseen sekä auttoi yhdenmukaistamaan koko kaupungin yhteistä pedagogista linjausta. Kehittämistiimi -toimintamallissa oli nähtävissä myös piirteitä, jotka tukivat johtajien, ja heidän näkökulmastaan, myös tiimeihin osallistuvan henkilöstön työhyvinvointia. Kehittämistiimit auttavat johtajia johtamaan henkilöstöä ja jakamaan yksiköissä vastuuta, joka liittyy oleellisesti varhaiskasvatuksen jaetun johtajuuden näkökulmaan. Johtajat näkivät mallissa myös kehitettävää, koska malli ei ole juurikaan muuttunut sen neljän lukuvuoden aikana, jona se on ollut käytössä. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä jatkotutkimussuunnitelmina opinnäytetyön toteuttamisen kohteena olevassa kaupungissa esimerkiksi henkilöstön näkökulma huomioimalla sekä tutkimalla laajemmin työhyvinvoinnin näkökulmaa, joka osoittautui työssä mielenkiintoiseksi ja odottamattomaksi teemaksi tutkimuksen tuloksissa. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös muissa kaupungissa tämänkaltaisen toimintamallin kehittämisen näkökulmasta.
Asiasanat: varhaiskasvatuksen johtaminen, pedagoginen johtaminen, jaettu johtajuus
