Yhtiörakenteen muutosten vaikutus työn imuun : case: Fasteo Group Oy
Laine, Liisa (2025)
Laine, Liisa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536193
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkastelee yhtiörakenteen muutosten vaikutuksia työn imuun Fasteo Group Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatiomuutokset – kuten fuusiot, yritysostot ja uudelleenorganisoinnit – vaikuttavat esihenkilöiden kokemaan työn imuun. Työn imu määritellään myönteiseksi tunne- ja motivaatiotilaksi, joka ilmenee tarmokkuutena, omistautumisena ja uppoutumisena työtehtäviin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, johon osallistui Fasteo Group Oy:n esihenkilöitä eri toimipisteistä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Tulokset osoittavat, että yhtiörakenteen muutoksilla on ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia työn imuun. Työn imua vahvistivat erityisesti mahdollisuus osallistua muutokseen, johdon tuki ja uudet uramahdollisuudet. Heikentävinä tekijöinä korostuivat lisääntynyt työkuormitus, epäselvä viestintä ja ristiriidat organisaatiokulttuurissa.
Johtamisen rooli työn imun tukemisessa nousi keskeiseksi: selkeät tavoitteet, osallistava johtaminen ja johdonmukaisuus koettiin tärkeinä. Organisaatiokulttuurin ja sisäisen viestinnän toimivuus vaikuttivat merkittävästi työn merkityksellisyyden kokemukseen. Tutkimus tarjoaa konkreettisia kehitysehdotuksia työn imun vahvistamiseksi muutostilanteissa ja toimii pohjana jatkotutkimukselle organisaatiomuutosten vaikutuksista työhyvinvointiin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, johon osallistui Fasteo Group Oy:n esihenkilöitä eri toimipisteistä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Tulokset osoittavat, että yhtiörakenteen muutoksilla on ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia työn imuun. Työn imua vahvistivat erityisesti mahdollisuus osallistua muutokseen, johdon tuki ja uudet uramahdollisuudet. Heikentävinä tekijöinä korostuivat lisääntynyt työkuormitus, epäselvä viestintä ja ristiriidat organisaatiokulttuurissa.
Johtamisen rooli työn imun tukemisessa nousi keskeiseksi: selkeät tavoitteet, osallistava johtaminen ja johdonmukaisuus koettiin tärkeinä. Organisaatiokulttuurin ja sisäisen viestinnän toimivuus vaikuttivat merkittävästi työn merkityksellisyyden kokemukseen. Tutkimus tarjoaa konkreettisia kehitysehdotuksia työn imun vahvistamiseksi muutostilanteissa ja toimii pohjana jatkotutkimukselle organisaatiomuutosten vaikutuksista työhyvinvointiin.