“Onnistunut perehdytys on mielestäni merkittävä tekijä työntekijän sitoutumisen ja työn mielekkyyden näkökulmasta”: perehdytyksen kehittäminen Siun soten lastensuojelun avohuollossa

Abstract

Perehdytys on keskeinen osa organisaation osaamisen johtamista ja sen suunnitelmallinen toteutus edistää työntekijän ammatillista kasvua, työnlaatua sekä asiakasturvallisuutta. Opinnäytetyömme aiheena oli perehdyttämisen kehittäminen Siun soten lastensuojelun avohuollossa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa työntekijöiden kokemuksia perehdyttämisen nykytilanteesta ja saadun aineiston avulla kehittää yhdessä perehdyttämistä vastaamaan paremmin työntekijöiden yksilöllisiä perehdyttämistarpeita. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, aiheena perehdytyksen nykytilanne. Opinnäytetyön kehittämistyön osuus toteutettiin neljänä workshoppina Siun soten eri alueille. Workshopeissa käytettiin menetelmänä aivoriiheä. Kyselystä saatujen tulosten perusteella Siun soten lastensuojelun avohuollossa on olemassa hyviä lähtökohtia hyvään perehdyttämiseen. Työyhteisössä uudet työntekijät otetaan lämmöllä vastaan sekä toisten auttaminen nähdään vahvuutena. Saatujen tulosten perusteella perehdyttämisprosessissa ja sen johtamisessa on kuitenkin asioita, joita olisi tärkeä vahvistaa sekä kehittää toimivammiksi. Kehittämisehdotuksena esitetään, että Siun soten lastensuojelun avohuollossa otetaan käyttöön perehdytyssuunnitelma, taataan riittävä aika perehtymiseen ja varmistetaan, että jokaiselle perehdytettävälle nimetään oma perehdyttäjä. Lisäksi ehdotetaan mentorointimallin käyttöönottamista perehdyttämisen tueksi. Erityisesti lastensuojelun avohuollossa, jossa työnkuvat ovat vaativia ja asiakastilanteet moniulotteisia, korostuu tarve hyvin johdetulle ja suunnitellulle perehdytysprosessille. Hyvin toteutettu ja suunnitelmallinen perehdytys ei ainoastaan edistä työntekijän ammatillista kehittymistä ja työssäjaksamista, vaan se toimii myös yhtenä merkittävänä pito- ja vetovoimatekijänä lastensuojelun vaativassa toimintaympäristössä.

Orientation is an essential part of organizational knowledge management, supporting employees’ professional development, work quality and client safety. This thesis focused on developing the orientation process in the open care services of child protection within Siun sote. The aim was to examine employees’ experiences of the current orientation practices and, based on the findings, to develop the process to better meet individual orientation needs. The study was conducted as research-based development work. The initial data were collected through an electronic questionnaire followed by four workshops held in different regions of Siun sote. The brainstorming method was used to generate development ideas collaboratively. The results indicated that the open care child protection units have a positive foundation for effective orientation: new employees are warmly welcomed, and mutual support is valued. However, the process and its management would benefit from clearer structures and more systematic implementation. Key development proposals include introducing an orientation plan, ensuring sufficient time for orientation, assigning each newcomer a designated mentor, and adopting a mentoring model to support learning. A well-structured orientation process was found to strengthen professional competence, employee well-being, and organizational commitment, serving as a significant factor in both retention and attractiveness in the demanding field of child protection.