Digitaalinen onboarding
Saastamoinen, Alisa (2025)
Saastamoinen, Alisa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637120
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää digitaalisen perehdytyksen eroja verrattuna perinteisiin perehdytysmenetelmiin sekä digitaalisen onboarding-prosessin hyötyjä ja haasteita. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen, sillä digitaalisesta onboardingista on tullut olennainen osa monen alan organisaatioissa työelämän digitalisoituessa ja etä- sekä hybridityön lisääntyessä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin perehdytyksen keskeisiä lähtökohtia, siihen liittyviä käsitteitä sekä perehdytyksen merkitystä organisaation toiminnan ja oppimisen näkökulmasta. Lisäksi keskityttiin digitaaliseen onboardingin määritelmään sekä sen mahdollisiin hyötyihin ja haasteisiin. Teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin sekä suomalaisia että kansainvälisiä lähteitä, jotka käsittelevät perehdytystä, digitaalisuutta, digitaalista onboardingia sekä henkilöstöhallinnon käytäntöjä.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin kyselytutkimuksella. Tutkimukseen osallistuvilla henkilöillä oli kokemusta sekä perinteisestä että digitaalisesta perehdytyksestä. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä ja väittämiä, joita vastaajat arvioivat viisiportaisella Likert-asteikolla.
Kyselytutkimuksen saatujen vastausten perusteella onboardingia pidetään tehokkaana ja joustavana perehdytysmallina, joka tukee työntekijän sopeutumista organisaatioon erityisesti silloin, kun sisältö on selkeä ja mallin toteuttamisen kannalta keskeiset tekniset ratkaisut ovat toimivia. Erityisesti nuoremmat työntekijät kokevat digitaalisen perehdytyksen luontevana ja ajanmukaisena tapana oppia sekä integroitua osaksi työyhteisöä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin perehdytyksen keskeisiä lähtökohtia, siihen liittyviä käsitteitä sekä perehdytyksen merkitystä organisaation toiminnan ja oppimisen näkökulmasta. Lisäksi keskityttiin digitaaliseen onboardingin määritelmään sekä sen mahdollisiin hyötyihin ja haasteisiin. Teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin sekä suomalaisia että kansainvälisiä lähteitä, jotka käsittelevät perehdytystä, digitaalisuutta, digitaalista onboardingia sekä henkilöstöhallinnon käytäntöjä.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin kyselytutkimuksella. Tutkimukseen osallistuvilla henkilöillä oli kokemusta sekä perinteisestä että digitaalisesta perehdytyksestä. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä ja väittämiä, joita vastaajat arvioivat viisiportaisella Likert-asteikolla.
Kyselytutkimuksen saatujen vastausten perusteella onboardingia pidetään tehokkaana ja joustavana perehdytysmallina, joka tukee työntekijän sopeutumista organisaatioon erityisesti silloin, kun sisältö on selkeä ja mallin toteuttamisen kannalta keskeiset tekniset ratkaisut ovat toimivia. Erityisesti nuoremmat työntekijät kokevat digitaalisen perehdytyksen luontevana ja ajanmukaisena tapana oppia sekä integroitua osaksi työyhteisöä.
