Hilma af Klintin jalanjäljillä : Intuitiivisen tietoisuuden menetelmästä taiteellisessa työskentelyssä
Häivälä, Jaana (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637344
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin, millaisia hyötyjä taiteilija voi mielenhiljentämisen kautta saada työskentelyynsä. Hitaammilla aivojen taajuusalueilla aivotoiminnan esitetään olevan erilaista ja luovan ajattelun lisääntyvän. Tavoitteena oli tutkia, voiko tarkasteluun valitun Silva-menetelmän kautta tuoda luovaan prosessiin uutta ulottuvuutta. Kyseisessä menetelmässä pyritään hiljentämään tai keskittämään mieltä tavalla, joka voidaan todentaa aivosähkökäyrien taajuuden muutoksina. Yhtenä opinnäytetyön lähtökohtana oli pioneeri Hilma af Klintin taiteellinen työskentely, jossa yhdistyivät mielenhiljentämiseen liittyvät kokemukset sekä abstrakti ilmaisu jo 1900-luvun alussa.
Tutkimus toteutettiin autoetnografista menetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tekijä piti prosessiin liittyvää päiväkirjaa ja asetti itsensä tutkimuksen kohteeksi. Lähestymistapana oli taiteellinen tutkimus, jossa luova työ oli keskeisenä osana tutkimusprosessia ja tiedon tuottamista. Silva-menetelmän tekniikoita sovellettiin taiteellisen työskentelyn yhteydessä tutkimusjakson aikana.
Työssä saavutettiin kokemus siitä, että Silva-menetelmän avulla oli mahdollista nopeuttaa taiteelliseen työskentelyyn liittyvää ideointiprosessia. Ideat ilmenivät muunnetuissa tietoisuudentiloissa selkeämpinä ja nopeammin kuin tavallisessa päivätietoisuudessa. Varsinaiseen tekemisprosessiin liittyvää helppoutta eli flow-tilaa ei saavutettu, mikä saattoi johtua tutkijan vaikeudesta luopua hallinnan tarpeestaan. Odottamattomana sivutuloksena havaittiin ahdistuksen vähenemistä säännöllisten hiljentymisharjoitusten myötä.
Hilma af Klintin työskentelyyn tutustuminen toi lisäarvoa omaan työskentelyyn ja auttoi havainnoimaan intuitiivista tietoisuutta taiteellisessa prosessissa. Tutkimus osoitti mielenhiljentämistekniikan konkreettiset hyödyt luovuuden lisääntymisen suhteen. Pidemmän aikavälin harjoittelu voisi mahdollisesti tuottaa tuloksia myös varsinaiseen tekemisprosessiin liittyen.
Tutkimus toteutettiin autoetnografista menetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tekijä piti prosessiin liittyvää päiväkirjaa ja asetti itsensä tutkimuksen kohteeksi. Lähestymistapana oli taiteellinen tutkimus, jossa luova työ oli keskeisenä osana tutkimusprosessia ja tiedon tuottamista. Silva-menetelmän tekniikoita sovellettiin taiteellisen työskentelyn yhteydessä tutkimusjakson aikana.
Työssä saavutettiin kokemus siitä, että Silva-menetelmän avulla oli mahdollista nopeuttaa taiteelliseen työskentelyyn liittyvää ideointiprosessia. Ideat ilmenivät muunnetuissa tietoisuudentiloissa selkeämpinä ja nopeammin kuin tavallisessa päivätietoisuudessa. Varsinaiseen tekemisprosessiin liittyvää helppoutta eli flow-tilaa ei saavutettu, mikä saattoi johtua tutkijan vaikeudesta luopua hallinnan tarpeestaan. Odottamattomana sivutuloksena havaittiin ahdistuksen vähenemistä säännöllisten hiljentymisharjoitusten myötä.
Hilma af Klintin työskentelyyn tutustuminen toi lisäarvoa omaan työskentelyyn ja auttoi havainnoimaan intuitiivista tietoisuutta taiteellisessa prosessissa. Tutkimus osoitti mielenhiljentämistekniikan konkreettiset hyödyt luovuuden lisääntymisen suhteen. Pidemmän aikavälin harjoittelu voisi mahdollisesti tuottaa tuloksia myös varsinaiseen tekemisprosessiin liittyen.