"Mekin päästään täältä joskus pois" : vankien kokemuksia tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen vaikutuksista

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millä tavalla tehostetun valvonnan (TEVA) osastoille sijoitetut vangit kokevat osastojen toimintaympäristön sekä osastolle sijoittamisen vaikutuksia ostrakismin ja osallisuuden näkökulmasta. Rikosseuraamuslaitos on perustanut kolmeen vankilaan TEVA-osastoja. Osastoille sijoitetaan henkilöitä, joiden arvioidaan vaarantavan vankilaturvallisuutta. TEVA-osastot poikkeavat rakenteeltaan muusta vankilaympäristöstä esimerkiksi siten, että osastolla on rajoitetusti toimintoja ja sellien ulkopuolella vietettävä aika on muita osastoja vähäisempää, vankien toiminnot pidetään erillään muista tuomiota suorittavista ja osastoilla on enemmän valvontahenkilökuntaa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen asennetutkimuksen menetelmää käyttäen. Teoreettisena viitekehyksenä olivat ostrakismi, osallisuus ja normaalisuusperiaate. Aineisto kerättiin haastattelemalla tehostetun valvonnan osastoille sijoitettuja Riihimäen ja Sukevan vankiloissa (N=17). Laadullisen asennetutkimuksen analyysi toteutettiin luokittelemalla aineisto ensin haastateltaville esitettyjen väittämien mukaan, jonka jälkeen suoritettiin sisällöllinen analyysi. Haastateltaville esitettiin neljä väittämää. Ne käsittelivät ostrakismin osalta tehostetun valvonnan osastolle sijoittamisen koettuja vaikutuksia haastateltavaan itseensä sekä sosiaalisiin suhteisiinsa ja niiden ylläpitämisen mahdollisuuksiin. Osallisuuteen liittyvät väittämät käsittelivät haastateltavien kokemuksia vaikuttamismahdollisuuksista itseä koskevissa asioissa ja rangaistusajan suunnitelman edistämiseen, sekä osastolla tarjolla olevia, hyvinvointia tukevia toimintoja.

Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että TEVA-osastolle sijoitetut kokevat ostrakismin fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia eri tavoilla. Valtaosa koki osastolle sijoittamisen vaikuttaneen ainakin jossain määrin kielteisesti omaan hyvinvointiinsa sekä rangaistusajan suorittamiseen. Ostrakismi näyttäytyy muun muassa heikentyneinä suhteina läheisiin yhteydenpitomahdollisuuksien rajoitusten vuoksi, sekä vuorovaikutussuhteissa vankilan henkilökunnan ja vankitoverien kanssa. Koska osastolle tarjotaan vain vähän toimintoja, valtaosa haastateltavista koki, että heillä ei ole mahdollisuuksia edistää rangaistusajan suunnitelmaansa tai valmistautua asteittaiseen vapautumiseen. Osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet rajoittuivat lähinnä omasta kehosta huolehtimiseen, kuten syömiseen ja kuntoiluun. Hyvinvointia ja rangaistusajan suunnitelmaa tukeviksi toiminnoiksi koettiin omatoiminen ruokailu, keskustelut kuntouttavan henkilöstön kanssa, opiskelumahdollisuudet sekä vankilan järjestämät, mutta ulkopuolisten tahojen tarjoamat toiminnat. Osastolle sijoitetut pyrkivät vaihtelevin keinoin omatoimisesti vähentämään osastolle sijoittamisen kielteisiksi kokemiaan vaikutuksia.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vankiloiden tehostetun valvonnan osastojen kehittämisessä.