Varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvoinnin vuosikello

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää työhyvinvoinnin vuosikello kunnalliseen varhaiskasvatusyksikköön ja tavoitteena oli työhyvinvoinnin vuosikellon avulla edistää ja kehittää henkilöstön työhyvinvointia. Opinnäytetyön aihe oli työelämälähtöinen, aihe saatiin varhaiskasvatusyksikön esihenkilöltä.

Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka lähestymistapa oli konstruktiivinen tutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin yhdellä ryhmähaastattelulla. Haastatteluun osallistui kolme varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja kolme varhaiskasvatuksen opettajaa.

Opinnäytetyön tietoperustan keskeisimpiä elementtejä oli työhyvinvointi, johtaminen, varhaiskasvatuksen näkökulma sekä työterveyshuolto ja vuosikello työnhyvinvoinnin tukena. Keskeisimmät tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen työhyvinvointia tukevia ja heikentäviä tekijöitä oli laaja-alaisesti, joten henkilöstön työhyvinvointiin tulee kiinnittää riittävästi huomiota.

Tutkimustulosten perusteella laadittiin työhyvinvoinnin vuosikello. Työhyvinvoinnin vuosikellon avulla annetaan työnantajalle valmis työmenetelmän malli, jonka avulla jokainen varhaiskasvatusyksikkö voi miettiä omiin tarpeisiinsa sopivia ja säännöllisesti toistuvia työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Nämä työhyvinvointia edistävät tekijät nousivat sekä tietoperustasta että tutkimustyön tuloksena.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että työhyvinvointi on kokonaisvaltainen kokonaisuus ja siihen panostaminen vaatii aikaa sekä järjestelmällisyyttä ja säännöllisyyttä. Työhyvinvoinnin vuosikellomalli osaltaan tukee tätä näkökantaa. Tutkimuksemme tuloksia voidaan hyödyntää laajemminkin varhaiskasvatusorganisaation toimintojen kehittämisessä liittyen työhyvinvointiin. Tutkimuksen tulokset voivat olla hyödyksi, kun organisaatiossa kehitetään työntekijöiden työhyvinvointia.

The purpose of the thesis was to develop a workplace well-being annual calendar for a municipal early childhood education unit, and the goal was to promote and enhance staff well-being using the workplace well-being calendar. The topic of the thesis was work-life-oriented, and it was proposed by the manager of the early childhood education unit.

The thesis was a research-based development project with a constructive research approach. Data was collected through a single group interview. The interview included three early childhood education caregivers and three early childhood education teachers.

The key elements of the theoretical framework of the thesis were work well-being, leadership, the work well-being of early childhood education staff, as well as occupational health care and the annual cycle supporting work well-being. The main research findings indicated that there were a wide range of factors that both contributed to and undermined the work well-being of early childhood education staff, so sufficient attention needs to be paid to the staff’s work well-being.

Based on the research results, a workplace well-being annual calendar was created. The workplace well-being annual calendar provides the employer with a ready-made work method model, which allows each early childhood education unit to consider recurring factors that promote workplace wellbeing according to their own needs. These factors promoting workplace well-being emerged both from the knowledge base and because of the research work.

The conclusion of the thesis states that workplace well-being is a holistic entity, and investing in it requires time, as well as systematic and regular effort. The annual cycle model of workplace wellbeing supports this perspective. The results of our study can be utilized more broadly in developing the operations of early childhood education organizations in relation to workplace well-being. The findings of the study can be useful when improving employee well-being within an organization.