Kunnossapidon strategisten suuntaviivojen määrittely
Lehtinen, Markus (2025)
Lehtinen, Markus
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737631
Tiivistelmä
Teollisuuden tuotanto-omaisuuden ikääntyminen ja kasvavat käytettävyysvaatimukset lisäsivät tarvetta arvioida kunnossapidon roolia tuotannon strategisena tekijänä. Opinnäytetyössä kartoitettiin kohdeyrityksen kunnossapidon nykytila ja kehitystarpeet sekä määriteltiin suuntaviivat, joilla kunnossapito voi tukea tuotannon tavoitteita paremmin. Toiminta oli pääosin reaktiivista ja selkeä strateginen linja epäselvä.
Työ toteutettiin toimintatutkimuksena hyödyntäen sähköistä kyselyä, avoimia vastauksia, ryhmäkeskusteluja ja strategiatyöpajaa. Aineistoa tulkittiin strategisen ja ennakoivan kunnossapidon sekä tuotanto-omaisuuden hallinnan viitekehysten kautta.
Vahvuuksiksi tunnistettiin osaava henkilöstö ja hyvä turvallisuuskulttuuri. Suurimmat kehitystarpeet liittyivät ennakoivan kunnossapidon vähäisyyteen, datan ja teknologian rajalliseen hyödyntämiseen, tiedonkulun puutteisiin, roolien epäselvyyteen sekä varaosahallinnan kehittämiseen. Tuotannon ja kunnossapidon näkemykset suunnitelmallisuudesta erosivat selvästi, mikä osoitti yhteisen toimintamallin puutetta.
Työn tuloksena määriteltiin kunnossapidolle visio vuodelle 2028 ja viisi strategista painopistettä: ennakoivan toiminnan vahvistaminen, dataohjautuvuus, yhtenäinen toimintamalli tuotannon kanssa, osaamisen ja johtamisen kehittäminen sekä varaosien ja toistuvien vikojen hallinnan parantaminen. Kehittäminen edellyttää perusprosessien selkeyttämistä ja siirtymistä kohti suunnitelmallista, yhteistyöhön perustuvaa kunnossapitoa.
Työ toteutettiin toimintatutkimuksena hyödyntäen sähköistä kyselyä, avoimia vastauksia, ryhmäkeskusteluja ja strategiatyöpajaa. Aineistoa tulkittiin strategisen ja ennakoivan kunnossapidon sekä tuotanto-omaisuuden hallinnan viitekehysten kautta.
Vahvuuksiksi tunnistettiin osaava henkilöstö ja hyvä turvallisuuskulttuuri. Suurimmat kehitystarpeet liittyivät ennakoivan kunnossapidon vähäisyyteen, datan ja teknologian rajalliseen hyödyntämiseen, tiedonkulun puutteisiin, roolien epäselvyyteen sekä varaosahallinnan kehittämiseen. Tuotannon ja kunnossapidon näkemykset suunnitelmallisuudesta erosivat selvästi, mikä osoitti yhteisen toimintamallin puutetta.
Työn tuloksena määriteltiin kunnossapidolle visio vuodelle 2028 ja viisi strategista painopistettä: ennakoivan toiminnan vahvistaminen, dataohjautuvuus, yhtenäinen toimintamalli tuotannon kanssa, osaamisen ja johtamisen kehittäminen sekä varaosien ja toistuvien vikojen hallinnan parantaminen. Kehittäminen edellyttää perusprosessien selkeyttämistä ja siirtymistä kohti suunnitelmallista, yhteistyöhön perustuvaa kunnossapitoa.