Koulupäivän aikaisen liikunta-aktiivisuuden vaikuttavuuden mittarit
Unkuri, Juha (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838158
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan koulupäivän aikaisen liikunta-aktiivisuuden vaikuttavuuden mittaamista. Liikunnalla on tutkitusti keskeinen rooli oppilaiden hyvinvoinnin, oppimisen ja koulussa jaksamisen tukemisessa, mutta vaikuttavuuden arviointi on haasteellista ilman luotettavia ja tarkoituksenmukaisia mittareita. Työn taustalla on kasvava tarve kehittää käytännössä toimivia ja kustannustehokkaita tapoja mitata koulupäivän aikaista liikkumista, ja opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Varalan urheiluopisto. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata, millaisia mittareita koulupäivän aikaisen liikunnan vaikuttavuuden arviointiin on olemassa, sekä selvittää, mitkä näistä mittareista ovat luotettavimpia ja taloudellisesti kestävimpiä. Tavoitteiden pohjalta työssä etsitään vastausta siihen, millaisia mittareita koulupäivän aikaisen liikunta-aktiivisuuden vaikuttavuuden mittaamiseen on tarjolla ja mitkä niistä voidaan arvioida tehokkaimmiksi ja kustannustehokkaimmiksi.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin systemaattisesti eri tietokannoista määriteltyjen hakutermien ja sisäänottokriteerien avulla. Aineiston analyysissä kiinnitettiin huomiota mittareiden vahvuuksiin, heikkouksiin, resurssivaatimuksiin ja soveltuvuuteen kouluympäristössä.
Tuloksista ilmeni, että vaikuttavuutta arvioidaan monenlaisin menetelmin, kuten kiihtyvyysantureilla, sykemittareilla, itsearviointikyselyillä ja havainnointimenetelmillä. Yksittäinen mittari ei kuitenkaan riitä antamaan kattavaa kuvaa vaikuttavuudesta. Luotettavin ja taloudellisesti kestävin lähestymistapa näyttää olevan eri mittarityyppien yhdistäminen, erityisesti objektiivisten ja subjektiivisten menetelmien, kuten aktiivisuusrannekkeiden ja oppilaskyselyjen, yhteiskäyttö.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monimenetelmällinen lähestymistapa mahdollistaa kokonaisvaltaisemman kuvan koulupäivän aikaisen liikkumisen vaikuttavuudesta. Jatkossa olisi hyödyllistä kehittää koulujen käyttöön selkeitä ohjeistuksia ja tukimateriaaleja mittausten toteuttamiseksi käytännössä. Lisäksi jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, miten mittarit vaikuttavat opettajien toimintaan ja koulun toimintakulttuuriin.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin systemaattisesti eri tietokannoista määriteltyjen hakutermien ja sisäänottokriteerien avulla. Aineiston analyysissä kiinnitettiin huomiota mittareiden vahvuuksiin, heikkouksiin, resurssivaatimuksiin ja soveltuvuuteen kouluympäristössä.
Tuloksista ilmeni, että vaikuttavuutta arvioidaan monenlaisin menetelmin, kuten kiihtyvyysantureilla, sykemittareilla, itsearviointikyselyillä ja havainnointimenetelmillä. Yksittäinen mittari ei kuitenkaan riitä antamaan kattavaa kuvaa vaikuttavuudesta. Luotettavin ja taloudellisesti kestävin lähestymistapa näyttää olevan eri mittarityyppien yhdistäminen, erityisesti objektiivisten ja subjektiivisten menetelmien, kuten aktiivisuusrannekkeiden ja oppilaskyselyjen, yhteiskäyttö.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monimenetelmällinen lähestymistapa mahdollistaa kokonaisvaltaisemman kuvan koulupäivän aikaisen liikkumisen vaikuttavuudesta. Jatkossa olisi hyödyllistä kehittää koulujen käyttöön selkeitä ohjeistuksia ja tukimateriaaleja mittausten toteuttamiseksi käytännössä. Lisäksi jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, miten mittarit vaikuttavat opettajien toimintaan ja koulun toimintakulttuuriin.
