Työnkierto työssäoppimisen ja työkyvyn ylläpitämisen keinona
Sirainen, Santtu (2025)
Sirainen, Santtu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838249
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838249
Tiivistelmä
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia lähihoitajan työssä kehittymistä ja työkyvyn ylläpitämistä työnkierron avulla. Päiväkirjaa pidettiin yhteensä 10 viikkoa heinäkuusta 2025 alkaen siten, että 2 ensimmäistä viikkoa päiväkirjaa pidettiin varsinaisessa työssä, jonka jälkeen 8 viikkoa työnkiertoyksikössä. Tulokset pohjautuvat päiväkirjamerkintöihin.
Työssä oppimista arvioitiin ennalta määritellyissä kohteissa kehittymisessä. Apuna työssä oppimisen hahmottamisessa käytettiin 70–20–10-mallia. Malli kuvaa työssäoppimisen kokonaisuutta, jossa 70 % oppimisesta tapahtuu työtä tehdessä, 20 % vuoro-vaikutuksessa työtovereiden kanssa ja 10 % koulutuksessa ja oppimismateriaaleista.
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittymistä tutkittiin Työkykytalo-mallin kautta arvioiden sekä Miten voit? -työkykytestin perusteella.
Tutkimuksessa ilmeni, että työnkierto on hyvä tapa kasvattaa ammattiosaamistaan ja monipuolisuuttaan. Työnkierron vaikutus työhyvinvointii ja työkykyyn oli positiivinen.
Työssä oppimista arvioitiin ennalta määritellyissä kohteissa kehittymisessä. Apuna työssä oppimisen hahmottamisessa käytettiin 70–20–10-mallia. Malli kuvaa työssäoppimisen kokonaisuutta, jossa 70 % oppimisesta tapahtuu työtä tehdessä, 20 % vuoro-vaikutuksessa työtovereiden kanssa ja 10 % koulutuksessa ja oppimismateriaaleista.
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittymistä tutkittiin Työkykytalo-mallin kautta arvioiden sekä Miten voit? -työkykytestin perusteella.
Tutkimuksessa ilmeni, että työnkierto on hyvä tapa kasvattaa ammattiosaamistaan ja monipuolisuuttaan. Työnkierron vaikutus työhyvinvointii ja työkykyyn oli positiivinen.