Iästä viis tai ysiviis! : Vanhustyön ja varhaiskasvatuksen välinen ikäpolvitoiminta nyt ja tulevaisuudessa
Halonen, Laura (2015)
Halonen, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505045899
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee varhaiskasvatuksen ja vanhustyön aiempaa ja nykyistä yhteistyötilannetta sekä pyrkii hahmottamaan kentällä vallitsevaa tilannetta molempien toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa kartoitettiin mahdollisuuksia ikäpolvitoiminnan toteuttamiseksi Helsingin Viikissä sijaitsevan Hoivaonnen päivätoimintapaikan ja lähialueen päiväkotien osalta. Tutkimuskysymykset liittyivät ikäpolvitoimintaan kohdistettuihin mielipiteisiin, toiveisiin ja resursseihin. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin ikäpolvitoiminnan taustoja, hyötyjä ja toimintamalleja.
Tutkimus toteutui laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun keinoin. Teemahaastattelurunko koostui neljästä pääteemasta, jotka liittyivät haastateltavien aiempiin kokemuksiin ja mielipiteisiin ikäpolvitoiminnasta, ikäpolvitoiminnan käytännön järjestelyihin ja hyötyihin sekä haastateltavien näkemyksiin ikäpolvitoiminnan tulevaisuudesta. Haastatteluaineisto kerättiin kolmen eri ryhmähaastattelun kautta, joihin osallistui yhteensä yhdeksän henkilöä. Haastattelut tallennettiin, jonka jälkeen kerätty haastatteluaineisto litteroitiin ja teemoiteltiin värikoodauksen avulla.
Tutkimuksesta on mahdollista hahmottaa ikäpolvitoiminnan kompastuskiviä sekä asioita, joihin panostamalla ikäpolvitoiminta voitaisiin saada tuloksellisesti siivilleen. Tulosten perusteella kiinnostusta ikäpolvitoimintaan löytyy laajasti, mutta suunnitteluvaihe ja käytännön järjestelyt koetaan usein haasteellisina. Myös puutteellinen tiedonkulku ja toiminnan vieraus voivat olla jarru toiminnan käynnistämiselle. Ikäpolvitoiminta nähdään hyödyllisenä niin yksilön kuin yhteisönkin näkökulmasta, mutta integroituihin toimintayksikköihin suhtaudutaan toistaiseksi varauksella.
Tutkimus toteutui laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun keinoin. Teemahaastattelurunko koostui neljästä pääteemasta, jotka liittyivät haastateltavien aiempiin kokemuksiin ja mielipiteisiin ikäpolvitoiminnasta, ikäpolvitoiminnan käytännön järjestelyihin ja hyötyihin sekä haastateltavien näkemyksiin ikäpolvitoiminnan tulevaisuudesta. Haastatteluaineisto kerättiin kolmen eri ryhmähaastattelun kautta, joihin osallistui yhteensä yhdeksän henkilöä. Haastattelut tallennettiin, jonka jälkeen kerätty haastatteluaineisto litteroitiin ja teemoiteltiin värikoodauksen avulla.
Tutkimuksesta on mahdollista hahmottaa ikäpolvitoiminnan kompastuskiviä sekä asioita, joihin panostamalla ikäpolvitoiminta voitaisiin saada tuloksellisesti siivilleen. Tulosten perusteella kiinnostusta ikäpolvitoimintaan löytyy laajasti, mutta suunnitteluvaihe ja käytännön järjestelyt koetaan usein haasteellisina. Myös puutteellinen tiedonkulku ja toiminnan vieraus voivat olla jarru toiminnan käynnistämiselle. Ikäpolvitoiminta nähdään hyödyllisenä niin yksilön kuin yhteisönkin näkökulmasta, mutta integroituihin toimintayksikköihin suhtaudutaan toistaiseksi varauksella.