Iästä viis tai ysiviis! : Vanhustyön ja varhaiskasvatuksen välinen ikäpolvitoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee varhaiskasvatuksen ja vanhustyön aiempaa ja nykyistä yhteistyötilannetta sekä pyrkii hahmottamaan kentällä vallitsevaa tilannetta molempien toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa kartoitettiin mahdollisuuksia ikäpolvitoiminnan toteuttamiseksi Helsingin Viikissä sijaitsevan Hoivaonnen päivätoimintapaikan ja lähialueen päiväkotien osalta. Tutkimuskysymykset liittyivät ikäpolvitoimintaan kohdistettuihin mielipiteisiin, toiveisiin ja resursseihin. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin ikäpolvitoiminnan taustoja, hyötyjä ja toimintamalleja.

Tutkimus toteutui laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun keinoin. Teemahaastattelurunko koostui neljästä pääteemasta, jotka liittyivät haastateltavien aiempiin kokemuksiin ja mielipiteisiin ikäpolvitoiminnasta, ikäpolvitoiminnan käytännön järjestelyihin ja hyötyihin sekä haastateltavien näkemyksiin ikäpolvitoiminnan tulevaisuudesta. Haastatteluaineisto kerättiin kolmen eri ryhmähaastattelun kautta, joihin osallistui yhteensä yhdeksän henkilöä. Haastattelut tallennettiin, jonka jälkeen kerätty haastatteluaineisto litteroitiin ja teemoiteltiin värikoodauksen avulla.

Tutkimuksesta on mahdollista hahmottaa ikäpolvitoiminnan kompastuskiviä sekä asioita, joihin panostamalla ikäpolvitoiminta voitaisiin saada tuloksellisesti siivilleen. Tulosten perusteella kiinnostusta ikäpolvitoimintaan löytyy laajasti, mutta suunnitteluvaihe ja käytännön järjestelyt koetaan usein haasteellisina. Myös puutteellinen tiedonkulku ja toiminnan vieraus voivat olla jarru toiminnan käynnistämiselle. Ikäpolvitoiminta nähdään hyödyllisenä niin yksilön kuin yhteisönkin näkökulmasta, mutta integroituihin toimintayksikköihin suhtaudutaan toistaiseksi varauksella.

The aim of this Bachelor’s thesis was to examine the collaboration between early childhood education and the elderly care nowadays and also in the past, from both viewpoints. In the study the purpose was to survey the possibilities of putting intergenerational activity into practice between the Hoivaonni day activity centre and the nearby day care centres in Viikki in Helsinki. The research problems were about opinions, expectations and resources that were associated with intergenerational activity. The theoretical frame of reference included information about backgrounds, benefits and standards of activity of intergenerational practice.

The survey was carried out as a qualitative study and theme interviews were utilised to collect the study material. These interviews were based on four main themes: former experiences and opinions about intergenerational activity; arrangements that intergenerational activity would need in practice; benefits of the said activity and the future of intergenerational activity. The study material was collected through three separate group interviews in which nine persons participated. All interviews were recorded and afterwards transcribed using colour codes.

The survey indicates both negative and positive issues concerning intergenerational activity, which are important to notice at an early stage of the said practice. The results reveal that there is a lot of interest towards collaboration, but drafting and arranging the intergenerational practice may often be seen as challenging. Poor information channels and foreignness of the practice may also serve as a hindrance for the said activity. The main conclusion was that intergenerational activity is seen as useful for individuals as well as for society as a whole. However, the attitudes towards integrated units were still reserved.