Tutkimuksellinen kehittämistyö planetaarisen terveyden mahdollisuuksista perusterveydenhuollossa
Järvimies, Anne (2025)
Järvimies, Anne
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838394
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli tarjota tietoa planetaarisesta terveydestä ja sen merkityksestä perusterveydenhuollossa sekä konkreettisesti auttaa Harjun terveyden henkilöstöä tunnistamaan planetaarisen terveyden näkökulmia osaksi asiakasohjaustyötä, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja palveluprosessien kehittämistä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää perusterveydenhuollon asiakastyötä tukemaan planetaarista terveyttä, jossa huomioidaan sekä yksilön että ympäristön hyvinvointi.
Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion budjetista, ollen 26,2 miljardia. Luonnon systemaattinen hyödyntäminen terveyden edistämisessä voisi tuoda Suomelle vuosittain arviolta 139–290 miljoonan euron säästöt mm. masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman hoidossa. Taloudellisten hyötyjen kokonaispotentiaali on jopa miljardiluokkaa.
Kehittämismenetelminä käytettiin flinga-lämmittelytehtävää, teemahaastattelua ja työpajatyöskentelyä. Keskeisimpinä tuloksina syntyi joukko konkreettisia, matalan kynnyksen ratkaisuehdotuksia, jotka ovat helposti sisällytettävissä perusterveydenhuollon arkeen, ja tukevat sekä asiakkaiden että ympäristön terveyttä.
Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion budjetista, ollen 26,2 miljardia. Luonnon systemaattinen hyödyntäminen terveyden edistämisessä voisi tuoda Suomelle vuosittain arviolta 139–290 miljoonan euron säästöt mm. masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman hoidossa. Taloudellisten hyötyjen kokonaispotentiaali on jopa miljardiluokkaa.
Kehittämismenetelminä käytettiin flinga-lämmittelytehtävää, teemahaastattelua ja työpajatyöskentelyä. Keskeisimpinä tuloksina syntyi joukko konkreettisia, matalan kynnyksen ratkaisuehdotuksia, jotka ovat helposti sisällytettävissä perusterveydenhuollon arkeen, ja tukevat sekä asiakkaiden että ympäristön terveyttä.
