Stressinhallinnan keinoja päivittäisjohtamiseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut kehittää lähiesihenkilöiden henkilöstöjohtamisen taitoja. Tarkoitukseen pyritään harjoittamalla esihenkilön omaa stressinhallintaa ja tilanteen kontrollia akuuteissa stressitilanteissa. Tavoitteena on ollut luoda valmennus, jonka aikana esihenkilöinä toimiville palvelupäälliköille ohjataan yksinkertaisia ja nopeita keinoja sekä kehon että mielen rauhoittamiseen. Opinnäytetyö on toteutettu yksityisessä terveyspalveluyrityksessä.

Viime vuosina oman mielen hallinta, mielen vahvuudet ja resilienssi ovat olleet trendikkäitä aiheita. Tämä opinnäytetyö pohjaa osin samojen teemojen ympärille, mutta asiaa lähestytään konkreettisesti ja käytännönläheisesti. Tutkimusten mukaan ihmisellä on kyky hallita sellaisia kehon toimintoja, joita emme välttämättä aluksi uskoisi pystyvämme kontrolloimaan, kuten verenpaine, sydämen syke ym. parasympaattisen hermoston ylläpitämät tehtävät. Keinot, joilla näihin elementteihin voidaan vaikuttaa, ovat yksinkertaisia ja tarvittaessa nopeitakin. Aiheesta tehty tutkimus korostaa, että harjoitteiden toistuvuus on tärkeässä roolissa. Tähän pätee vanha viisaus: ”harjoitus tekee mestarin”. Mitä enemmän mielen ja kehon rauhoittumisen menetelmiä henkilö harjoittaa, sitä helpommaksi lopputulokseen pääseminen muuttuu.

Tämä on tutkimuksellinen kehittämistyö. Tietoperusta on kerätty kansainvälisistä tietokannoista, ja tutkimukseen on hyväksytty vain vertaisarvioidut artikkelit. Aineistonhankinta toteutettiin puolistrukturoitujen, eli teemahaastattelujen muodossa. Haastattelujen avulla saatiin konkreettista tietoa palvelupäälliköiden kokemuksista lähiesihenkilön roolissa. Haastattelut litteroitiin ja teemoiteltiin. Haastatteluiden myötä lähiesihenkilöiden oma terapeuttitausta nousi tärkeäksi ominaisuudeksi, jonka palvelupäälliköt kokivat vahvuudeksi. Lähiesihenkilöinä toimiville palvelupäälliköille järjestettiin etäyhteydellä kaksi 90 minuutin valmennuskertaa. Valmennuskerroilla käytiin läpi lyhyesti teoriaa stressistä sekä tutkimuksista harjoiteltavien menetelmien taustalla. Haastatteluiden ja palautteiden perusteella valmennukselle oli tarve. Moni sysää kuormittavat tunteet ja tilanteet taka-alalle päivän aikana, joka aiheuttaa allostaattisen kuormituksen kasatumista. Päivän aikana ei vaikuttanut olevan tehokkaita keinoja kehon rauhoittamiseen.

Opinnäytetyönä rakennettu valmennus on mahdollista tarjota myös muille yksityisen terveyspalveluyrityksen palvelupäälliköille tai esihenkilöille. Tämän tyyppisessä valmennuksessa on potentiaalia myös laajemmin. Sosiaali- ja terveysalalla kohtaa ajoittain vaikeita asiakastilanteita. Valmennuksella voisikin olla käyttötarkoituksensa myös terapeutin tai hoitajan arjessa, jotta palautuminen jo työpäivän aikana tehostuisi. Jatkossa tapaamiskertojen rytmitykseen ja määrään kannattaa miettiä myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jokaiselle menetelmälle voisi valita oman tapaamiskertansa, tapaamiskertojen väli voisi olla pidempi tai valmennettavat voisivat saada ohjeen tietyn harjoittelumäärän toteuttamiseksi tapaamisten välissä. Tulevaisuudessa kaivataan seurantatutkimusta siitä, juurtuvatko mielen rauhoittamisen harjoitteet osaksi esihenkilön arkea, havaitseeko esihenkilö niistä apua toteutettuaan niitä tietyn ajan, miten valmennuksen oppeja voitaisiin hyödyntää yrityksen kaikkien muidenkin työntekijöiden kohdalla ja miten työntekijät ovat kokeneet kohtaamiset esihenkilön kanssa valmennuksen jälkeen.