Tradenomien palkkaeroselvitys 2025
Koskinen, Hanna (2025)
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838002
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on suoritettu osaamisen näyttönä hyödyntäen Tradenomeille tekemääni palkkaeroselvitystä. Sain loppukeväällä 2025 Tradenomeilta toimeksiannon tutkia heidän jäsenistönsä mahdollisia palkkaeroja. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, onko tradenomeilla sukupuolesta johtuvaa selittymätöntä palkkaeroa, jota ei voida selittää esimerkiksi koulutuksella, kokemuksella tai työn vaativuudella. Valmis raportti julkaistiin lokakuun lopussa 2025.
Selvityksessä hyödynsin Tradenomien vuoden 2024 jäsenkyselyä, johon vastasi 3112 jäsentä vastausprosentin ollessa 18,1. Siivotussa aineistossa oli vajaa 2800 vastaajaa, joiden keski-ikä oli 40 vuotta ja joista 66 prosenttia oli naisia. Yksityiselle sektorilla työskenteli 85 prosenttia vastaajista.
Kaikkien vastaajien osalta naisten mediaanipalkka kuukaudessa oli 4020 euroa ja miesten 4550 euroa eli sukupuolten välinen palkkasuhde oli 88 prosenttia. Yksityisellä sektorilla naisten ja miesten välinen palkkaero oli 11 prosenttia naisten mediaanipalkan ollessa 4100 euroa ja miesten 4609 euroa. Vastaavat luvut julkisella sektorilla olivat 15 prosenttia, 3641 euroa ja 4300 euroa.
Vuonna 2024 miestradenomit ansaitsivat keskimäärin 8,4 prosenttia enemmän kuin taustatekijöiltään vastaavat naiset. Yksityisellä sektorilla tämä selittämätön palkkaero oli keskimäärin 8,0 prosenttia ja julkisella sektorilla 5,9 prosenttia. Palkkaeroa voitiin selittää mm. sukupuolten erilaisella sijoittumisella toimiasemiin ja toimialoille. Lisäksi miehet saivat useammin tulospalkkioita, työskentelivät pääkaupunkiseudulla ja toimivat esihenkilönä. Naisista useammalla oli ylempi korkeakoulututkinto miehiin verrattuna.
Selvitys osoitti, että nais- ja miestradenomien palkoissa on eroa, jota kaikkea ei voitu selittää jäsenkyselyllä kerätyillä taustatekijöillä. Koska aiempaa selvitystä Tradenomit ei ole tehnyt, olisi tärkeää jatkossa tehdä selvityksiä 3–5 vuoden välein, jotta saataisiin selville mahdolliset muutokset palkkaeron suuruudessa. Jatkossa jäsenkyselyyn olisi hyvä lisätä kysymys työurien aikaisista poissaolojaksoista. Tämä auttaisi selvittämään, missä määrin esimerkiksi naisten pidemmät perhevapaat voivat osaltaan selittää sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Selvityksessä hyödynsin Tradenomien vuoden 2024 jäsenkyselyä, johon vastasi 3112 jäsentä vastausprosentin ollessa 18,1. Siivotussa aineistossa oli vajaa 2800 vastaajaa, joiden keski-ikä oli 40 vuotta ja joista 66 prosenttia oli naisia. Yksityiselle sektorilla työskenteli 85 prosenttia vastaajista.
Kaikkien vastaajien osalta naisten mediaanipalkka kuukaudessa oli 4020 euroa ja miesten 4550 euroa eli sukupuolten välinen palkkasuhde oli 88 prosenttia. Yksityisellä sektorilla naisten ja miesten välinen palkkaero oli 11 prosenttia naisten mediaanipalkan ollessa 4100 euroa ja miesten 4609 euroa. Vastaavat luvut julkisella sektorilla olivat 15 prosenttia, 3641 euroa ja 4300 euroa.
Vuonna 2024 miestradenomit ansaitsivat keskimäärin 8,4 prosenttia enemmän kuin taustatekijöiltään vastaavat naiset. Yksityisellä sektorilla tämä selittämätön palkkaero oli keskimäärin 8,0 prosenttia ja julkisella sektorilla 5,9 prosenttia. Palkkaeroa voitiin selittää mm. sukupuolten erilaisella sijoittumisella toimiasemiin ja toimialoille. Lisäksi miehet saivat useammin tulospalkkioita, työskentelivät pääkaupunkiseudulla ja toimivat esihenkilönä. Naisista useammalla oli ylempi korkeakoulututkinto miehiin verrattuna.
Selvitys osoitti, että nais- ja miestradenomien palkoissa on eroa, jota kaikkea ei voitu selittää jäsenkyselyllä kerätyillä taustatekijöillä. Koska aiempaa selvitystä Tradenomit ei ole tehnyt, olisi tärkeää jatkossa tehdä selvityksiä 3–5 vuoden välein, jotta saataisiin selville mahdolliset muutokset palkkaeron suuruudessa. Jatkossa jäsenkyselyyn olisi hyvä lisätä kysymys työurien aikaisista poissaolojaksoista. Tämä auttaisi selvittämään, missä määrin esimerkiksi naisten pidemmät perhevapaat voivat osaltaan selittää sukupuolten välisiä palkkaeroja.