Psykologisen turvallisuuden ja luottamuksen merkitys monipaikkaisessa työssä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa psykologisen turvallisuuden ja luottamuksen rakentumisesta monipaikkaisessa työssä Kelan kuntoutustiimeissä sekä tuottaa kehitysehdotuksia niiden vahvistamiseksi. Toimeksiantajana toimi Kansaneläkelaitos, eli Kela. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää organisaation tiimityön, johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä myös vastaavissa asiantuntijaorganisaatioissa. Aihe on ajankohtainen, sillä monipaikkaisuuden yleistyminen on muuttanut vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden rakenteita työelämässä ja lisännyt tarvetta ymmärtää psykologisen turvallisuuden ja luottamuksen merkitystä tiimien toimivuudelle ja työntekijöiden hyvinvoinnille.

Menetelmällisesti tutkimus toteutettiin laadullisesti painottuvana mixed methods -kyselytutkimuksena. Sähköinen kysely suunnattiin Kelan kuntoutusetuuksien etuuskäsittelijöille ja asiantuntijoille ja se sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että viisiportaiseen Likert-asteikkoon perustuvia väittämiä. Avoimet vastaukset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja määrällisiä tuloksia hyödynnettiin täydentämään ja taustoittamaan laadullisia tulkintoja.

Tulokset osoittivat, että psykologinen turvallisuus ja luottamus muodostavat vahvan perustan tiimien yhteistyölle. Työntekijät kokivat voivansa ilmaista mielipiteensä avoimesti ja saavansa kollegoiltaan tukea, mutta haasteita ilmeni erityisesti korkean sosiaalisen riskin tilanteissa, kuten virheiden myöntämisessä ja käytäntöjen kyseenalaistamisessa. Osassa vastauksista luottamusta kuvattiin vahvaksi, mutta toisten vastaajien kokemuksissa nousi esiin huoli siitä, että kasvokkaisten kohtaamisten väheneminen voi joissain tilanteissa heikentää luottamuksen syvenemistä ja lisätä tarvetta tietoisesti rakennetuille kohtaamisille. Esihenkilöiden kuunteleva ja osallistava johtaminen vahvisti turvallisuuden kokemusta, kun taas viestinnän hajanaisuus ja päätösten taustojen puutteellinen avaaminen heikensivät sitä.

Johtopäätöksenä todettiin, että psykologisen turvallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen edellyttää tietoista ja jatkuvaa työtä kaikilla organisaatiotasoilla. Keskeisiä kehittämistoimia ovat virheistä oppimisen kulttuurin vahvistaminen, viestinnän ja päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen, kriittisen ja avoimen keskustelun mahdollistaminen, yhteisöllisyyden ja epämuodollisen vuorovaikutuksen tukeminen monipaikkaisessa työssä sekä esihenkilötyön yhdenmukaistaminen ja läsnäolon vahvistaminen.