Osastonhoitajien kokemuksia työnkuvan selkeydestä

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata osastonhoitajan päivittäistä työnkuvaa ja siitä nousevia kokemuksia ja ajatuksia osastonhoitajien itsensä kertomana. Tavoitteena oli osastonhoitajien työn tarkastelun tuottaman tiedon hyödynnettävyys oman työn kehittämiselle. Tavoitteena oli osastonhoitajan työn selkiytymisestä syntyvä laadun paraneminen sekä merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin lisääntyminen.

Tutkimuksellinen kehittämistyö tehtiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Vatsakeskuksessa. Tutkimuksellinen kehittämistyö on kvalitatiivinen tutkimus, missä sisällön analyysin lisäksi päiväkirjamerkintöjen tulosten tarkastelun tarkennukseksi on käytetty kvantifiointia. Tulokset koostuivat neljän (4) tutkimukseen osallistuneen osastonhoitajan oman työnsä tarkastelusta ja tarkastelun nostamista ajatuksista. Ensimmäisenä aineistonkeruuna osastonhoitajat pitivät työstään viitenä päivänä päiväkirjaa. Toisena aineistonkeruuna haastattelun avulla kerättiin tietoa osastonhoitajan päiväkirjan pidon tuomista ajatuksista oman työn kehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksellista kehittämistyötä tukevaa teoriatietoa haettiin kuvaamaan osastonhoitajan työnkuvaa, työn organisointia ja työn hallintaa sekä työhyvinvointia.

Osastonhoitajien tehtävät ovat moninaisia, joista päivittäin toistuvista tehtävinä korostuivat erilaiset kokoukset ja palaverit sekä sähköpostin parissa työskentely ja henkilöstökeskustelut. Työn tarkastelu auttoi huomaamaan oman työn merkityksellisyyttä. Ajoittainen kiire, keskeytykset ja resurssien niukkuus haastaa työhön keskittymistä ja työn delegointia. Työn kehittämistarpeiksi nousi keskittymistä vaativiin tehtäviin ja tulevaisuuden suunnitelmiin tarvittavan ajan organisoiminen sekä työhyvinvointia tukevien asioiden kuten työajan hallinnan opettelemista.

Tulokset nostivat esille osastonhoitajien oman työn tarkastelun tärkeyden työn kehittämisen näkökulmasta. Tulokset antavat mahdollisuuden osastonhoitajille oman työn kehittämiseen, minkä onnistumista olisi mahdollista tutkia jatkotutkimuksen avulla. Organisatorisesti tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää osastonhoitajien työnkuvan, ajankäytön riittävyyden ja työajan hallinnan tarkastelussa ja mahdollisissa jatkotutkimuksissa.