ADHD-diagnoosin saaneiden alakouluikäisten lasten itsetunnon positiivinen vahvistaminen lastensuojelussa
Kuismin, Iris; Saarinen, Sanni (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938732
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa lastensuojelun sijaishuollon työntekijöille opas, joka vahvistaa työntekijöiden osaamista ADHD:tä sairastavan lapsen itsetunnon tukemisessa positiivisen vahvistamisen keinoin. Opas tuotettiin yhdessä pienryhmäkoti Nummenlinnan työntekijöiden kanssa. He voivat hyödyntää oppaan sisältöä lapsen normaali arjen tilanteissa ja osana perehdytysmateriaalia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys sisälsi ADHD lapsilla, lastensuojelu, itsetunnon merkitys ja sen tukeminen positiivisen vuorovaikutuksen kautta ja hyvän oppaan ominaispiirteet. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämisprosessin mukaisesti. Lähestymistapana käytettiin laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä ja opas kehitettiin laadulliselle tutkimukselle tyypillisillä vuorovaikutuksellisilla menetelmillä. Näitä olivat teemahaastatteluna toteutetut ryhmä- ja yksilöhaastattelut sekä oppaan loppuarviointi.
Nummenlinnan työntekijöiden ryhmähaastattelussa selvitettiin työntekijöiden tietämystä ADHD-lapsen itsetunnon tukemisesta ja oppaan sisältötoiveita. Työntekijät toivoivat, että opas sisältää seuraavia asioita: ADHD sairautena ja sen lääkehoito, tunnetaidot, käytännön esimerkit itsetunnon vahvistamisen menetelmistä, haastavissa tilanteissa käytettävät menetelmät ja negatiivisen vuorovaikutuksen syntymisen ehkäisykeinot. Työelämäedustajan yksilöhaastattelun ja loppuarvioinnin mukaan oppaan ulkoasu oli kaunis, ja teksti oli helposti luettavaa. Oppaan sisältö oli riittävän informatiivinen perehdytysmateriaalin tueksi. Opas sisälsi teoriaa ADHD:sta ja sen ilmenemisestä lapsilla ja nuorilla, sekä teoriaa ja esimerkkejä itsetunnosta ja keinoista sen vahvistamiseen.
Kehittämisehdotuksena ADHD-lapsen itsetunnon tukemista tulisi kehittää siten, että jokaisen lapsen yksilölliset vahvuudet ja tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon. Hoitotyön arjessa tarvittaisiin tarkempia ohjeita, joiden avulla lapsen minäkuvaa voitaisiin tukea erilaisissa tilanteissa.
Opasta voidaan hyödyntää neurologisesti oirehtivien lasten kanssa toimiessa, kuten ADHD-diagnoosin saaneiden, tukeakseen itsetunnon vahvistamista.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys sisälsi ADHD lapsilla, lastensuojelu, itsetunnon merkitys ja sen tukeminen positiivisen vuorovaikutuksen kautta ja hyvän oppaan ominaispiirteet. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämisprosessin mukaisesti. Lähestymistapana käytettiin laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä ja opas kehitettiin laadulliselle tutkimukselle tyypillisillä vuorovaikutuksellisilla menetelmillä. Näitä olivat teemahaastatteluna toteutetut ryhmä- ja yksilöhaastattelut sekä oppaan loppuarviointi.
Nummenlinnan työntekijöiden ryhmähaastattelussa selvitettiin työntekijöiden tietämystä ADHD-lapsen itsetunnon tukemisesta ja oppaan sisältötoiveita. Työntekijät toivoivat, että opas sisältää seuraavia asioita: ADHD sairautena ja sen lääkehoito, tunnetaidot, käytännön esimerkit itsetunnon vahvistamisen menetelmistä, haastavissa tilanteissa käytettävät menetelmät ja negatiivisen vuorovaikutuksen syntymisen ehkäisykeinot. Työelämäedustajan yksilöhaastattelun ja loppuarvioinnin mukaan oppaan ulkoasu oli kaunis, ja teksti oli helposti luettavaa. Oppaan sisältö oli riittävän informatiivinen perehdytysmateriaalin tueksi. Opas sisälsi teoriaa ADHD:sta ja sen ilmenemisestä lapsilla ja nuorilla, sekä teoriaa ja esimerkkejä itsetunnosta ja keinoista sen vahvistamiseen.
Kehittämisehdotuksena ADHD-lapsen itsetunnon tukemista tulisi kehittää siten, että jokaisen lapsen yksilölliset vahvuudet ja tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon. Hoitotyön arjessa tarvittaisiin tarkempia ohjeita, joiden avulla lapsen minäkuvaa voitaisiin tukea erilaisissa tilanteissa.
Opasta voidaan hyödyntää neurologisesti oirehtivien lasten kanssa toimiessa, kuten ADHD-diagnoosin saaneiden, tukeakseen itsetunnon vahvistamista.