Monimuotoisuudesta elinvoimaa. Selvitys diversiteetin merkityksestä Kymenlaakson elinvoimalle toimialojen, väestön ja kulttuuristen tekijöiden näkökulmasta

Abstract

Kymenlaakson tulevaisuus riippuu sen kyvystä uudistua ja houkutella monenlaisia ihmisiä, yrityksiä ja ideoita. Selvityksen keskeinen havainto on, että taloudellinen elinvoima, väestön kehitys ja kulttuurinen monimuotoisuus kietoutuvat toisiinsa. Kun alue yksipuolistuu väestörakenteeltaan, elinkeinoiltaan tai arvomaailmaltaan, sen vetovoima ja uudistumiskyky heikkenevät. Kun taas erilaiset ihmiset, toimialat ja näkökulmat kohtaavat, syntyy kierre, joka vahvistaa luovuutta, taloutta ja yhteisöllisyyttä. Kymenlaaksossa tehdään jo nyt asioita, jotka ohjaavat kierrettä oikeaan suuntaan. Seuraavat viisi viestiä tiivistävät selvityksen keskeiset tulokset ja suositukset siitä, miten alueella voitaisiin hyödyntää monipuolisuutta vielä enemmän ja olla edelläkävijöiden joukossa.

1. Kymenlaaksolla on mahdollisuus ruokkia monipuolistumisen kierrettä – ja saada siitä kestävää elinvoimaa. Monipuolisuus ja monimuotoisuus – väestössä, työntekijöissä, toimialoissa ja kulttuurissa – lisää tutkimusten mukaan taloudellista menestystä ja elinvoimaa. Tämä raportti perustuu näkemykseen siitä, että väestöpohja, toimialat ja alueen kulttuuri ruokkivat toinen toisiaan, jolloin yhden yksipuolistuessa voi syntyä kapeutumisen kierre, joka heikentää elinvoimaa. Toisaalta monipuolisuus yhdessä asiassa lisää monipuolisuutta myös muissa. Monimuotoisuuden tukeminen eri tavoin väestöstä työpaikkoihin ja kulttuuriin luo edellytyksiä uudistua ja lisää mahdollisuuksia houkutella uusia osaajia ja asukkaita.

2. Toimialojen diversiteetti on strateginen voimavara myös väestön monipuolisuuden kannalta.Toimialarakenteen monipuolisuuden merkitys tunnetaan hyvin. Vaikka keskittymisestä on merkittäviä taloudellisia hyötyjä, monipuolisuus lisää talouden resilienssiä, sopeutumista muuttuviin tilanteisiin. Tässä raportissa toimialarakenteen monimuotoisuutta tarkastellaan kuitenkin myös siksi, että se määrittelee, millaisia ihmisiä alueella voi asua ja miten alueella viihdytään. Toimialojen monipuolisuus tarkoittaa väestön monipuolisuutta sekä myös runsasta vapaa-ajan ja kulttuurin tarjontaa. Nämä taas houkuttelevat jälleen uusia ihmisiä ja investointeja.

3. Naisista ja nuorista on kilpailtava yhtä määrätietoisesti kuin kansainvälisistä osaajista. Kymenlaaksossa naiset, nuoret ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat aliedustettuina päätöksenteossa, yrittäjyydessä ja näkyvissä rooleissa. Tämä on hukattua voimavaraa, joka voitaisiin vapauttaa alueen uudistumisen tueksi. Nuoret ja koulutetut, ja erityisesti naiset, muuttavat pois, joten heistä on kilpailtava tarjoamalla heille elämänpiiri, jossa he viihtyvät. On paljon nuoria koulutettuja naisia, jotka haluaisivat asua alueella, mutta he eivät löydä itseään kiinnostavaa työtä tai yrittäjyysmahdollisuuksia. Voisiko tämä olla toisin?

4. Pehmeä elinvoima luo kovaa taloutta. Maine, tarinat ja yhteisön tunnelma vaikuttavat investointeihin ja muuttopäätöksiin. Kulttuuri, yhteisöllisyys ja alueen identiteetti eivät ole vain viihtyisyyttä. Ne vaikuttavat siihen, kuka jää, kuka muuttaa, ja ketkä saapuvat, ja millaista tulevaisuutta rakennetaan. Esimerkiksi Espanjan Bilbao onnistui uudistamaan taloutensa ja nousemaan kansainvälisesti merkittäväksi kaupungiksi osittain juuri pehmeiden tekijöiden – kulttuurilaitosten, tarinankerronnan ja kaupunkikuvan – avulla.

5. Ilmapiiri vaikuttaa siihen, kuka jää ja kuka lähtee. Monimuotoisuus ja dynaamisuus eivät synny vain työpaikoista ja toimialoista vaan kokemuksesta: onko alue vastaanottava, salliva ja toiveikas? Ilmapiiri vaikuttaa siihen, voivatko nuoret, naiset ja kansainväliset osaajat kuvitella tulevaisuutensa täällä. Jos ilmapiiri koetaan sulkeutuneeksi tai ankeaksi, parhaat osaajat ja uudet ideat lähtevät. Jos se taas koetaan avoimeksi ja kannustavaksi, monimuotoisuus ruokkii itse itseään.