Asiakkaan mielikuva kuntoutuksesta perhetukikeskuksessa
Hieta, Sirkku; Kilpiäinen, Topi; Sällström, Petri (2025)
Hieta, Sirkku
Kilpiäinen, Topi
Sällström, Petri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938554
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää perhetukikeskuksen asiakkaiden mielikuvia perhekuntoutuksesta ennen ja jälkeen kuntoutuksen. Uusien asiakkaiden odotukset Espoon Tuomarilassa sijaitsevaa tukikeskusta kohtaan olivat olleet jonkin verran vääriä. Teimme oppaan asiakkaille ja perhetukikeskuksen työntekijöille, jotta mielikuvat kohtaisivat eivätkä odotukset puolin ja toisin olisi ajoittain epärealistisia. Tavoitteena oli luoda opas, joka voitiin tarjota asiakkaille ja perheille jo kuntoutuksen alkuvaiheessa tai jopa ennen sitä. Oppaan tilasi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perhetukikeskus.
Tietoperustamme koostuu lastensuojelusta ja perhetyöstä. Opinnäytetyömme oli toiminnallinen kehittämistyö, jonka tutkimusaineistona käytettiin kyselyitä, jotka oli tehty Tuomarilan perhetukikeskuksen asiakkaille vuosien 2021–2024. Alaikäisten vastaukset jätimme huomioi matta eettisyyden takia. Henkilökunnan mielipiteitä keräsimme elokuussa 2025.
Tuloksista voitiin todeta, että asiakkaiden ja työntekijöiden odotukset kuntoutuksesta saattoivat olla täysin päinvastaisia. Osa asiakkaista odotti henkilökunnan toimivan lastenvahteina silloin, kun vanhemmat halusivat ulos viettämään vapaata. Työntekijät eivät puolestaan ymmärtäneet asiakkaidensa odotuksia kuntoutuksesta. Johtopäätöksenä oli, että etukäteen tieto kuntoutuksen luonteesta oli tärkeää asiakkaille. Näin voitiin minimoida pettymykset ja epärealistiset odotukset. Kaikilla tuli olla mielikuvia vastaavat odotukset kuntoutuksesta, ja näistä piti pystyä hyötymään mahdollisimman hyvin. Asiakkaiden tuli saada eväitä jokapäiväisen elämisen järjestämiseksi. Työntekijöiden oli tarkoitus eheyttää asiakkaiden perhetyötä ja yhdessä elämistä. Opas tuli tarpeeseen, jotta mielikuvat pystyivät kohtaamaan. Näin voitiin välttyä myös konflikteilta ja epärealistisilta odotuksilta, ja kaikilla oli mahdollisuus samankaltaisiin odotuksiin koskien perhekuntoutusta.
Tietoperustamme koostuu lastensuojelusta ja perhetyöstä. Opinnäytetyömme oli toiminnallinen kehittämistyö, jonka tutkimusaineistona käytettiin kyselyitä, jotka oli tehty Tuomarilan perhetukikeskuksen asiakkaille vuosien 2021–2024. Alaikäisten vastaukset jätimme huomioi matta eettisyyden takia. Henkilökunnan mielipiteitä keräsimme elokuussa 2025.
Tuloksista voitiin todeta, että asiakkaiden ja työntekijöiden odotukset kuntoutuksesta saattoivat olla täysin päinvastaisia. Osa asiakkaista odotti henkilökunnan toimivan lastenvahteina silloin, kun vanhemmat halusivat ulos viettämään vapaata. Työntekijät eivät puolestaan ymmärtäneet asiakkaidensa odotuksia kuntoutuksesta. Johtopäätöksenä oli, että etukäteen tieto kuntoutuksen luonteesta oli tärkeää asiakkaille. Näin voitiin minimoida pettymykset ja epärealistiset odotukset. Kaikilla tuli olla mielikuvia vastaavat odotukset kuntoutuksesta, ja näistä piti pystyä hyötymään mahdollisimman hyvin. Asiakkaiden tuli saada eväitä jokapäiväisen elämisen järjestämiseksi. Työntekijöiden oli tarkoitus eheyttää asiakkaiden perhetyötä ja yhdessä elämistä. Opas tuli tarpeeseen, jotta mielikuvat pystyivät kohtaamaan. Näin voitiin välttyä myös konflikteilta ja epärealistisilta odotuksilta, ja kaikilla oli mahdollisuus samankaltaisiin odotuksiin koskien perhekuntoutusta.
