Palvelurobotin käytön mahdollisuudet ja haasteet sairaalan geriatrisessa yksikössä: hoitajien näkemyksiä

Abstract

Väestön ikääntyminen ja pula hoitohenkilökunnasta tuovat haasteita hoitotyöhön terveysalalla. Palvelurobotit voivat helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ja vapauttaa heidän aikaansa välittömään potilastyöhön. Tämän työn tavoitteena on tarkastella hoitohenkilökunnan näkemyksiä palvelurobotiikan mahdollisesta käytöstä ja hyödyistä heidän työnsä tukena. Työn tuloksia voidaan käyttää apuna suunniteltaessa nykyisten sekä uusien sairaaloiden osastojen toimintaa.

Tämän opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli tutkia sairaalan geriatrian osaston hoitohenkilökunnan suhtautumista mahdolliseen palvelurobotin käyttöön ja käyttöönottoon osastolla. Tavoitteena oli selvittää henkilökunnan näkemyksiä tehtävistä, joita palvelurobotti voisi heidän puolestaan tehdä sekä mahdollisista hyödyistä, kuten fyysisen rasituksen vähenemisestä, työergonomian paranemisesta ja ajan vapautumisesta potilastyöhön. Lisäksi tarkasteltiin hoitohenkilökunnan näkemyksiä robotin käyttöönoton ja käytön haasteista sekä heidän arvioitaan potilaiden suhtautumisesta palvelurobottiin.

Työn tietoperustan ensimmäisessä osiossa perehdyttiin robotiikkaan ja robottien tarjoamiin mahdollisuuksiin hoitajien työn helpottamiseen. Siinä käsiteltiin myös kokemuksia robottien käytöstä vanhusten hoitotyössä, robottien tuomista säästöistä sekä niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tietoperustan toisessa osiossa käsiteltiin julkisten palvelujen arvon muodostusta.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tulosten mukaan hoitohenkilökunta koki, että palvelurobotti voisi suorittaa useita tehtäviä heidän puolestaan, kuten vaippojen, vaatteiden, ruokatarjottimien, lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden kuljetusta. Lisäksi robotin arvioitiin voivan auttaa laitteiden siirrossa ja potilaan nostamiseen tai liikuttamiseen liittyvissä tehtävissä. Hoitajat toivoivat myös, että palvelurobotti voisi vastata potilaan soittokelloon ja mahdollisesti avustaa mittausten, kuten verenpaineen mittaamisen suorittamisessa. Hoitajat arvioivat robotin käytön vapauttavan heidän aikaansa välittömään potilastyöhön tunnista useaan tuntiin per työvuoro. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja toteutettaessa palvelurobotiikan käyttöönottoa sairaalaympäristössä.

Tulokset ovat suuntaa antavia eivätkä ne anna absoluuttista tietoa robotin käytön hyödyistä tai haitoista. Olisikin hyvä suorittaa vielä jatkotutkimuksia esimerkiksi robotin pilottikäytöllä osastolla.

Tulosten pohjata voi kuitenkin sanoa, että hoitohenkilökunta suhtautuu avoimesti mahdolliseen robotin käyttöön ja sen tuomiin etuihin. Epäilyksiä ja huolenaihetta herätti kuitenkin perehdytys, työnjako sekä inhimillisyyden mahdollinen vähentyminen.

Asiasanat: palvelurobotiikka, sairaalaympäristö, hoitohenkilökunta, sisällönanalyysi