Korkoriskin vaikutus yritykselle

Abstract

Opinnäytetyössä analysoitiin, miten suomalaiset pörssiyhtiöt käytännössä hallitsevat korkoriskiä ja miten ne ovat varautuneet korkotason vaihteluihin muuttuvassa korkoympäristössä. Tutkimuskysymyksenä oli ymmärtää, miten suurten yritysten rahoitusstrategia valinnat reagoivat korkojen muutoksiin ja millaisia ratkaisuja ne ovat käyttäneet korkoriskin ehkäisemiseksi. Tavoitteena oli tutkia, miten korkoriski näkyi yhtiöiden julkisissa raporteissa, minkälaisia vaikutuksia korkotason vaihtelulla oli yritysten talouteen sekä mitä menetelmiä käytettiin korkoriskin suojaamiseen.

Tutkimus toteutettiin aluksi keräämällä aineistoa kolmestakymmenestä suomalaisen pörssiyhtiön vuosikertomuksista, tilinpäätöksistä ja muista julkisista raporteista. Työn edetessä tutkimuksen kohteeksi rajautui vain 5 suomalaista julkista osakeyhtiöitä. Aineisto kohdistui vuosiin 2022–2024, jolloin korkojen muutokset olivat poikkeuksellisen voimakkaita ja taloudellisen riskinhallinnan merkitys korostui selvästi. Aineisto analysoitiin manuaalisesti, teemana korkoriskin tunnistaminen, sen vaikutus ja hallintamenetelmät. Menetelmä mahdollisti vertailun ja toimialan välisiä eroja pystyttiin tunnistamaan.

Tuloksissa todettiin, että korkoriski tunnistettiin kaikissa tutkituissa yrityksissä. Tapa esittää erosi sekä terminologian ja yksityiskohtien määrän osalta. Suuret ja pääomavaltaiset yhtiöt kuvasivat korkoriskin yleensä hyvin kattavasti, kun taas vähävelkaisilla yrityksillä käsittely jäi suppeammaksi. Korkotason muutosten vaikutuksia kerrottiin herkkyysanalyysin avulla, mikä konkretisoi riskin ymmärtämistä. Korkoriskin hallinnassa keskeisimpiä keinoja olivat pääomarakeenteen optimointi ja korkojohdannaisten käyttö

Työssä voitiin todeta, että suomalaiset pörssiyhtiöt olivat varautuneet korkotason vaihteluihin suunnitelmallisesti ja hyödynsivät johdon mukaisia menetelmiä rahoitusriskien hallinnassa. Tutkimuksen perusteella korkoriskin hallinta oli osa yhtiön strategista taloudenhoitoa. Raportoinnin läpinäkyvyys oli kokonaisuutena hyvällä tasolla. Tuloksia voidaan hyödyntää riskien hallinnan kehittämisessä, vertailuissa ja analyyseissa muita yrityksiä kohtaan sekä oppimismielessä.