Residential-proxyt ja niiden mahdolliset vaikutukset rikostutkintaan Suomessa
Pura, Ilmari (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122238888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122238888
Tiivistelmä
Tämän selvitystyön tavoitteena oli tutkia residential-proxy-palveluiden toimintaa ja niiden mahdollisia vaikutuksia tietoverkkorikosten tutkintaan. Työn hyödynsaajina ovat tietoverkkorikoksia tutkivat viranomaiset, teleoperaattorit sekä kansalaiset, joiden verkkoyhteyksiä voidaan hyödyntää heidän tietämättään. Selvitystyössä tarkasteltiin, onko residential-proxy-palveluiden avulla mahdollista häivyttää käyttäjän todellinen IP-osoite, esiintyykö suomalaisten operaattoreiden IP-osoitteita residential-proxy-palveluntarjoajien IP-osoitetarjontavalikoimassa, sekä millaisia haasteita residential-proxyt mahdollisesti aiheuttavat IP-osoitteen jäljittämiselle ja tietoverkkorikosten tutkinnalle.
Työn tietoperusta rakentui tietoverkkorikollisuutta, IP-osoitteita, lokitietoja sekä välityspalvelinteknologioita käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta ja julkisista viranomaislähteistä. Selvitystyö toteutettiin tapaustutkimuksena, joka sisälsi kirjallisuuskatsauksen ja käytännön simulaation. Simulaatiossa havainnoitiin residential-proxy-palvelun vaikutusta käyttäjän näkyvään IP-osoitteeseen hallitussa testiympäristössä, ja tuloksia analysoitiin suhteuttamalla havainnot aiempaan tutkimustietoon ja kirjallisuuskatsaukseen.
Tulosten perusteella residential-proxy-palveluiden todettiin muuttavan käyttäjän näkyvää IP-osoitetta siten, että verkkoliikenne näyttäytyi tulevan ulkopuolisen laitteilta. Palveluissa myös havaittiin suomalaisten operaattoreiden IP-osoitteita. Analyysin mukaan palvelut vaikeuttivat todellisen IP-osoitteen ja siten henkilöllisyyden selvittämistä, mikä voi heikentää rikostutkinnan edellytyksiä ja saattaa altistaa syyttömiä henkilöitä perusteettomille tutkintatoimille. Jatkokehityskohteina suositeltiin ilmiön systemaattisempaa huomioimista rikostutkinnassa sekä viranomaisten ja teleoperaattoreiden yhteistyön vahvistamista.
Työn tietoperusta rakentui tietoverkkorikollisuutta, IP-osoitteita, lokitietoja sekä välityspalvelinteknologioita käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta ja julkisista viranomaislähteistä. Selvitystyö toteutettiin tapaustutkimuksena, joka sisälsi kirjallisuuskatsauksen ja käytännön simulaation. Simulaatiossa havainnoitiin residential-proxy-palvelun vaikutusta käyttäjän näkyvään IP-osoitteeseen hallitussa testiympäristössä, ja tuloksia analysoitiin suhteuttamalla havainnot aiempaan tutkimustietoon ja kirjallisuuskatsaukseen.
Tulosten perusteella residential-proxy-palveluiden todettiin muuttavan käyttäjän näkyvää IP-osoitetta siten, että verkkoliikenne näyttäytyi tulevan ulkopuolisen laitteilta. Palveluissa myös havaittiin suomalaisten operaattoreiden IP-osoitteita. Analyysin mukaan palvelut vaikeuttivat todellisen IP-osoitteen ja siten henkilöllisyyden selvittämistä, mikä voi heikentää rikostutkinnan edellytyksiä ja saattaa altistaa syyttömiä henkilöitä perusteettomille tutkintatoimille. Jatkokehityskohteina suositeltiin ilmiön systemaattisempaa huomioimista rikostutkinnassa sekä viranomaisten ja teleoperaattoreiden yhteistyön vahvistamista.