Esihenkilöiden perehdytys Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikostutkinnassa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin esihenkilöiden perehdytyksen nykytilaa Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikostutkinnassa. Tavoitteena oli selvittää perehdytyksen toteutuminen, sen laatu ja sisältö sekä tunnistaa kehittämistarpeita. Lisäksi tarkasteltiin valmentavan johtamisen ja pedagogisen johtamisotteen hyödyntämismahdollisuuksia perehdytyksessä sekä varsinaisessa esihenkilötyössä.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin Webropol -kyselyä ja ideointityöpajaa. Kyselyyn vastasi 34 esihenkilöä (43,2 %). Tulosten mukaan perehdytys koettiin osin puutteelliseksi: 47 prosenttia vastaajista ei ollut saanut perehdytystä lainkaan, ja perehdytyksen keskiarvo arvioitiin tasolle 4,9 (asteikko 0–10). Valtaosa vastaajista piti valmentavaa johtamistapaa ja pedagogista otetta soveltuvina rikostutkinnan johtamiseen, ja 76 prosenttia katsoi, että niiden osaamista tulisi lisätä perehdytyksen yhteydessä.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa järjestettiin ideointityöpaja, johon osallistui kuusi eri asiantuntijaa eri esihenkilötasoilta. Työpajassa käsiteltiin kyselyn tuloksia ja tuotettiin kehitysehdotuksia perehdytyksen parantamiseksi. Ehdotuksissa korostuivat suunnitelmallinen perehdytysmalli, mentoroinnin hyödyntäminen sekä valmentavan johtamisen ja pedagogisen johtamisotteen sisällyttäminen perehdytykseen. Työpaja vahvisti tarvetta yhtenäiselle mallille ja toi esiin konkreettisia keinoja perehdytyksen laadun parantamiseksi.

Johtopäätöksenä todettiin, että perehdytyksen yhtenäistäminen ja kehittäminen on tarpeen. Kehittämisehdotuksissa painotettiin suunnitelmallisuutta, valmentavaa otetta ja pedagogisia menetelmiä, joilla voidaan parantaa esihenkilötyön laatua, työhyvinvointia ja organisaation tehokkuutta.

This thesis examined the current state of supervisor orientation in criminal investigation at the Central Finland Police Department. The aim was to determine how orientation is implemented, its quality and content, and to identify areas for improvement. In addition, the study explored the potential use of coaching leadership and a pedagogical leadership approach in orientation and in supervisory work in general.

The research was conducted as a case study using a Webropol survey and an ideation workshop. The survey was answered by 34 supervisors (43.2 %). According to the results, orientation was perceived as partly inadequate: 47 percent of respondents had not received any orientation at all, and the average rating for orientation was 4.9 (scale 0–10). Most respondents considered the managerial coaching style and pedagogical approach suitable for leading criminal investigations, and 76 percent believed that competence in these areas should be strengthened during orientation.

In the second phase of the study, an ideation workshop was organized with six experts from different supervisory levels. The workshop addressed the survey results and generated development proposals to improve orientation. The proposals emphasized a systematic orientation model, the use of mentoring, and the inclusion of managerial leadership and pedagogical approaches in orientation. The workshop confirmed the need for a unified model and provided concrete means to improve the quality of orientation.

The conclusion was that standardizing and developing orientation is necessary. The development proposals highlighted planning, coaching approach, and pedagogical methods that can enhance the quality of supervisory work, employee well-being, and organizational efficiency.