Jatkuvan oppimisen poluilla : Tuttuja reittejä ja uusia suuntia osaamisen kehittämiseen
Rintala, Heta; Löfgren, Sami; Vähäsantanen, Katja; Tammilehto, Mika (2026)
Rintala, Heta
Löfgren, Sami
Vähäsantanen, Katja
Tammilehto, Mika
Hämeen ammattikorkeakoulu
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-859-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-859-6
Tiivistelmä
Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen ovat välttämättömiä nopeasti muuttuvassa työelämässä, ja myös korkeakoulutettujen jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista on huolehdittava. Vaikka oppimista ja osaamisen päivittämistä tapahtuu työssä, työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen vaatii myös koulutusjärjestelmän kehittämistä sekä joustavia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen työn ohessa.
Tässä raportissa tarkastelemme Insinööriliiton, Tradenomien ja Hämeen ammatti korkeakoulun yhdessä toteuttaman osaamiskyselyn tuloksia. Kyselyn pääteemat liittyivät osaamiseen, jatkuvaan oppimiseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 069 henkilöä, joista 1 337 oli Insinööriliiton ja 732 Tradenomien jäseniä (1 153 miestä, 850 naista).
Vastaamme raportissa seuraaviin kysymyksiin: millaista osaamista ammattikorkeakoulututkintojen koetaan edistäneen ja millaiset koulutustarpeet ovat ajankohtaisia juuri nyt? Millaisiksi jatkuvan oppimisen mahdollisuudet koetaan ja miten osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia voitaisiin parantaa? Miten ammattikorkeakoulutusta, erityisesti YAMK-tutkintoja ja uutena avauksena ammatillisia tohtoritutkintoja, tulisi kehittää?
Tulokset osoittavat, että työmarkkinoilla kaivataan osaamis- ja koulutusmyönteisyyttä sekä monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen. Vaikka osaamisen kehittäminen on mahdollista työssä, koulutustarpeita kohdistuu erityisesti tekoälyyn, digitalisaatioon sekä ihmissuhde- ja johtamistaitoihin. Kouluttautumisen ja osaamisen kehittämisen edistäminen työuran aikana vaatii huomiota koulutustarjonnan osuvuuteen ja koulutuksen toteutukseen, työnantajan tarjoamaan tukeen sekä yleisesti taloudelliseen tukeen. Ammattikorkeakoulutuksen näkökulmasta YAMK-tutkinnot ovat vakiintuneet, mutta selkeät opintopolut, pedagoginen kehittäminen sekä YAMK-tutkintojen tunnettuus ja arvostus ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Ammatilliset tohtoritutkinnot kiinnostavat erityisesti YAMK-tutkinnon suorittaneita, ja AMK-tohtorikoulutuksessa nähdään potentiaalia esimerkiksi jatko-opintokynnyksen madaltamiseen sekä oman työuran ja osaamisen kehittämiseen.
Tässä raportissa tarkastelemme Insinööriliiton, Tradenomien ja Hämeen ammatti korkeakoulun yhdessä toteuttaman osaamiskyselyn tuloksia. Kyselyn pääteemat liittyivät osaamiseen, jatkuvaan oppimiseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 069 henkilöä, joista 1 337 oli Insinööriliiton ja 732 Tradenomien jäseniä (1 153 miestä, 850 naista).
Vastaamme raportissa seuraaviin kysymyksiin: millaista osaamista ammattikorkeakoulututkintojen koetaan edistäneen ja millaiset koulutustarpeet ovat ajankohtaisia juuri nyt? Millaisiksi jatkuvan oppimisen mahdollisuudet koetaan ja miten osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia voitaisiin parantaa? Miten ammattikorkeakoulutusta, erityisesti YAMK-tutkintoja ja uutena avauksena ammatillisia tohtoritutkintoja, tulisi kehittää?
Tulokset osoittavat, että työmarkkinoilla kaivataan osaamis- ja koulutusmyönteisyyttä sekä monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen. Vaikka osaamisen kehittäminen on mahdollista työssä, koulutustarpeita kohdistuu erityisesti tekoälyyn, digitalisaatioon sekä ihmissuhde- ja johtamistaitoihin. Kouluttautumisen ja osaamisen kehittämisen edistäminen työuran aikana vaatii huomiota koulutustarjonnan osuvuuteen ja koulutuksen toteutukseen, työnantajan tarjoamaan tukeen sekä yleisesti taloudelliseen tukeen. Ammattikorkeakoulutuksen näkökulmasta YAMK-tutkinnot ovat vakiintuneet, mutta selkeät opintopolut, pedagoginen kehittäminen sekä YAMK-tutkintojen tunnettuus ja arvostus ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Ammatilliset tohtoritutkinnot kiinnostavat erityisesti YAMK-tutkinnon suorittaneita, ja AMK-tohtorikoulutuksessa nähdään potentiaalia esimerkiksi jatko-opintokynnyksen madaltamiseen sekä oman työuran ja osaamisen kehittämiseen.
