Astmaa sairastavien hoidon kartoitus Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella
Leppiniemi, Salla; Isomöttönen, Leena (2006)
Leppiniemi, Salla
Isomöttönen, Leena
2006
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601191469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601191469
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1993 asettama työryhmä laati valtakunnallisen astmaohjelman, joka on toiminut kymmenen vuotta. Ohjelman mukaisesti on laadittu suositukset astman ehkäisyyn sekä hoidon ja kuntoutuksen edistämiseen vuosina 1994 - 2004. Työryhmä selvitti astman aiheuttamat terveydelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ja kustannukset. Työryhmä arvioi ja teki ehdotukset astman ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien eri ryhmien yhteistyöstä ja työnjaosta sekä tarvittavasta porrastuksesta. Hoidon porrastuksen tarkoituksena on siirtää potilaat erikoissairaanhoidosta avohoitoon.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten astmaa sairastavan hoito on järjestetty erikoissairaanhoidosta avohoitoon siirtymisen jälkeen Keski-Pohjanmaan sairaanboitopiirin alueeJla. Tutkimuksemme selvittää myös, kuinka sitoutuneita astmaa sairastavat ovat omaan hoitoonsa tällä hetkellä ja mitä toiveita heillä on hoitonsa kehittämiseksi.
Tutkimus on määrällinen eli kvantitatiivinen ja se toteutettiin käyttämällä kyselylomaketta, jossa oli 18 monivalintakysymystä ja yksi avoin kysymys. Tutkimus suoritettiin postikyselynä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Vastausprosentti oli 70,8.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa avohoitoon siirtyneistä astmaa sairastavista kävi jatkohoidossa terveyskeskuksissa. Lähes kaikki käyttivät lääkkeitä säännöllisesti. Ohjatun omahoidon suunnitelma oli tehty vain alle puolelle vastanneista. Avohoitoon siirtyminen aiheutti osalle vastaajista hoitoon sitoutumattomuutta. Hoitonsa kehittämiseksi astmaa sairastavat toivoivat erilaisia kuntoutus- ja tiedonsaantikursseja. Säännöllisiä kontrolliaikoja astman hoitoon toivottiin runsaasti sekä parempaa ammattitaitoa hoitohenkilökunnalta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten astmaa sairastavan hoito on järjestetty erikoissairaanhoidosta avohoitoon siirtymisen jälkeen Keski-Pohjanmaan sairaanboitopiirin alueeJla. Tutkimuksemme selvittää myös, kuinka sitoutuneita astmaa sairastavat ovat omaan hoitoonsa tällä hetkellä ja mitä toiveita heillä on hoitonsa kehittämiseksi.
Tutkimus on määrällinen eli kvantitatiivinen ja se toteutettiin käyttämällä kyselylomaketta, jossa oli 18 monivalintakysymystä ja yksi avoin kysymys. Tutkimus suoritettiin postikyselynä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Vastausprosentti oli 70,8.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa avohoitoon siirtyneistä astmaa sairastavista kävi jatkohoidossa terveyskeskuksissa. Lähes kaikki käyttivät lääkkeitä säännöllisesti. Ohjatun omahoidon suunnitelma oli tehty vain alle puolelle vastanneista. Avohoitoon siirtyminen aiheutti osalle vastaajista hoitoon sitoutumattomuutta. Hoitonsa kehittämiseksi astmaa sairastavat toivoivat erilaisia kuntoutus- ja tiedonsaantikursseja. Säännöllisiä kontrolliaikoja astman hoitoon toivottiin runsaasti sekä parempaa ammattitaitoa hoitohenkilökunnalta.