Lapsi ja vanhemman mielenterveysongelma : mielenterveysongelmaisen vanhemman lasten ja perheen tukeminen Pohjanmaan alueen kunnissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Pohjanmaan alueen kuntien tilanne mielenterveysongelmaisen vanhemman lasten ja perheen tukemisesta, selvittää kuntien viranhalti­joiden käsityksiä mielenterveysongelman riskeistä sekä lasta suojaavista tekijöistä ja per­heen auttamisesta vanhemman sairastaessa psyykkisesti. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla on mahdollisuus Pohjanmaa-hankkeen kautta kehittää kunnissa lasten ja koko per­heen auttamista mielenterveysongelmaista aikuista hoidettaessa. 2000-luvulla lasten kuu­lemiseen ja huomioonottamiseen on kehitetty uusia menetelmiä, mutta vielä ei ole olemas­sa koko maan kattavia yhtenäisiä toimintakäytänteitä lasten ja perheen auttamiseksi.

Opinnäytetyö on toteutettu kvantitatiivisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisältää 27 strukturoitua kysymystä. Kyselylomake lähetettiin 107 perus­turva- tai sosiaalijohtajalle sekä johtavalle lääkärille. Lomakkeen palautti 61 henkilöä. Vastausprosentti oli 57 %. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.

Tulosten mukaan kunnissa kartoitettiin melko hyvin lapsen tukitoimien tarve vanhemman sairastaessa psyykkisesti. Kunnissa oli käytössä erilaisia perheen tilanteen kartoittavia mt:­netelmiä, joita käytettiin kohtalaisesti, mutta osin myös heikosti. Perheelle ja lapselle tar­jottavan tuen suhteen perhekerhoja ja vertaistukea tarjottiin vähiten. Perheelle kokonaisuu­dessaan tarjottiin enemmän tukea kuin lapselle yksinään. Käsityksiä mitattaessa tuli esille, että lapset huomioitiin vanhemman sairastaessa kohtalaisen hyvin, mutta he saivat äänensä kuuluville melko heikosti. Tulokset osoittavat, että uusia työmenetelmiä ja -tapoja sekä lisää osaamista tarvittiin koko perhettä hoidettaessa. Kyselyyn vastanneet ymmärsivät van­hemman mielenterveysongelmaan liittyvät riskit lapselle, mutta siinä olevia myönteisiä puolia ei juurikaan koettu olevan. Lasta suojaavia tekijöitä vanhemman mielenterveyson­gelman kohdalla pidettiin tärkeinä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Perheen mukaanottamis­ta pidettiin tärkeänä vanhemman koko hoitoprosessissa.

The purpose of our final thesis was to map out the situation regarding the support of chil­dren and their family living with a mentally ill parent in municipalities of Ostrobothnia, and to clarify the conceptions of those working in communal social departments as regards the risks of their mentally ill clients and the protective measures taken in order to protect and help their clients' families. We hope that the information provided through our re­search might help to develop the support of the families with mentally ill parent under care in municipalities of Ostrobothnia. Recently new methods have been developed to improve the hearing and consideration of children, but we do not yet have a network so as to pro­vide help to children and families of a parent with mental health problem.

This final thesis follows the quantitative method of research. The data has been collected through a questionnaire, which has 27 structured questions. The questionnaires were sent to 107 people, social workers or their supervisors and the doctors in charge of the depart­ments. The questionnaires were filled in and retumed by 61 of them (57 % response rate). The data was analysed by using SPSS computer programme.

According to the results of our research, the respondents were able to map out quite well the needs of children during the care of their mentally ill parent. They were using different methods to survey the needs of these families but at times the manner in which the meth­ods were used was quite poor and on the average just good enough. Surprisingly, family clubs and peer support were offered on least regular basis. The families as a whole were offered more support than the individual children in need. In order to assess the office holders' understanding of the needs of the families of mentally ill parents, we found that although children were taken in consideration reasonably well during the care of their mentally ill parent, their needs were not always considered seriously enough. The results of our research would indicate that both new methods and their more professional usage are welcome during the care of mentally ill parent. The respondents perceived well the risks which parental mental health problem poses to the child. They were also able to consider the importance of the protective measures needed for the well-being of the child for her growth and development as well as to esteem the participation of the client's family in care.