Digitaaliset palvelut nuorten mielenterveyden tukena

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla uutta tietoa siitä, miten digitaaliset palvelut voivat tukea nuorten mielenterveyttä sekä tunnistaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai heikentävät näiden palveluiden toimivuutta. Työn tavoitteena on, että saatua tietoa voidaan hyödyntää nuorille suunnattujen digitaalisten mielenterveyspalvelujen kehittämisessä.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn viitekehys rakentui nuorten mielenterveyden, digitaalisten palveluiden sekä digitaalisia tukimuotoja käsittelevään tutkimustietoon ja alan kirjallisuuteen. Tutkittava aineisto koostui kansainvälisistä tutkimusartikkeleista ja raporteista. Opinnäytetyössä aineisto rajattiin koskemaan alle 29-vuotiaita nuoria nuorisolain (1285/2016) mukaisesti.

Tulosten perusteella digitaalisilla mielenterveyspalveluilla voidaan tukea nuorten mielenterveyttä monin eri tavoin, mutta niiden toimivuus ei ole yksiselitteistä. Aineiston perusteella menetelmien toimivuutta edistivät matalan kynnyksen piirteet, näyttöön perustuva sisältö, nuorisolähtöinen suunnittelu sekä mahdollisuus ihmiskontaktiin. Toimivuutta heikentäviä tekijöitä olivat puolestaan ihmiskontaktin puuttuminen, teknologiaan ja digitaaliseen osaamiseen liittyvät esteet, palveluiden sisällön heikko laatu sekä huoli luottamuksesta ja yksityisyydensuojasta.

Tulosten perusteella digitaalisilla palveluilla on oma rooliinsa nuorten mielenterveyden tukemisessa. Tutkimuksissa korostui se, kuinka digitaaliset palvelut soveltuvat erityisesti ennaltaehkäisevään ja matalan kynnyksen mielenterveyden tukemiseen, mutta ne eivät yksinään riitä vastaamaan kaikkien nuorten tuen tarpeisiin. Digitaalisten palveluiden tulisi olla osa laajempaa palvelukokonaisuutta ja niiden avulla voidaan täydentää kasvokkaisia palveluita.

Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää tarkastella, millaisissa tilanteissa digitaaliset mielenterveyspalvelut ovat nuorten kannalta toimivimpia ja tutkia, miten nuorten yksilölliset taustatekijät vaikuttavat palveluiden käyttöön sekä koettuun hyötyyn.