Huoltajien kokemuksia tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen viestinnän toteutumisesta Paltamon varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Paltamon kunta ja työkenttänä varhaiskasvatus. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata huoltajien kokemuksia tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen viestinnän toteutumisesta sekä sitä, millaisista asioista huoltajat kokivat saavansa hyvin viestintää ja millaisten asioiden osalta viestinnässä olisi kehitettävää. Teoriana käytettiin tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja varhaiskasvatuslakia sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita 2022.

Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin toimintakauden 2024–2025 asiakastyytyväisyyskyselyn ohessa. Kyselyyn pystyi vastaamaan paperillisena kyselynä sekä sähköisenä Webropol-kyselynä. Kysely toteutettiin touko-kesäkuun 2025 aikana. Kyselyyn vastanneita huoltajia oli 50 henkilöä. Kyselylomakkeella kerätyille vastauksille tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuskysymykset ovat; Miten huoltajien tasa-arvoinen ja yhdenvertainen huomioiminen toteutuu viestinnässä Paltamon varhais kasvatuksessa huoltajien kokemuksien mukaan? Millaisista asioista huoltajien kokemuksien mukaan viestitään hyvin ja missä olisi kehitettävää?

Johtopäätöksenä voidaan aineiston perusteella todeta, että viestintä koetaan Paltamon varhaiskasvatuksen ja huoltajien välillä pääsääntöisesti tasa-arvoiseksi. Vaikka sukupuolen ei koettu vaikuttavan viestintään, koettiin sen jakautuvan enemmän äideille. Tähän koetaan aineiston perusteella vaikuttavan yhteiset sopimukset huoltajien ja varhaiskasvatuksen välillä, sekä huoltajien omat asenteet ja vastaanotto. Analysoidun aineiston perusteella ei pystytä tutkimuksen kautta suoraan vastaamaan siihen, kuinka yhdenvertaisuuden koetaan toteutuvan viestinnässä. Aineistosta nousi kuitenkin esiin yhdenvertaisuuteen liittyvät kehitystarpeet, jotka koskevat koulukyydityksessä olevien esikoululaisten huoltajien puutteelliseksi jäävää viestintää sekä yhtenäisen järjestelmän puutetta. Viestinnän sisältö koetaan riittäväksi päiväkodin arjen ja lapsen päivän kulun osalta. Kehityskohteiksi aineistosta nousevat tiedottamiseen liittyvät asiat, kuten kiusaamistilanteista tiedottaminen sekä toive kuukausitiedotteesta. Tuloksista nousi esiin myös työntekijöiden tapa olla vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa.

Opinnäytetyö tullaan julkaisemaan sähköisessä muodossa Theseuksessa, josta se on toimeksiantajan vapaasti hyödynnettävissä sekä huoltajien tarkasteltavissa. Tutkimustulosten tavoitteena on auttaa Paltamon varhaiskasvatuksen henkilöstöä heidän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössänsä liittyen viestintään ja sen kehittämiseen. Paltamon kunta hyötyy uusista tutkimustuloksista sekä voi halutessaan ottaa jatkossa käyttöön tavan kerätä kokemuksia eri teemoista asiakastyytyväisyyskyselyn ohessa. Jatkotutkimukselle huoltajien välisestä vastuunjaosta ja äitien rooleista olisi sijaa. Tutkimuksen keinoin olisi kiinnostavaa tutkia myös varhaiskasvatuksen työntekijän sukupuolen vaikutusta saatuun ja vastaanotettuun viestintään.