Vapaaehtoispolun kehittäminen palvelumuotoilun ja ennakoinnin keinoin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Amnesty Internationalin Suomen osaston vapaaehtoisten osallistumisen ja sitoutumisen prosessia eli aktivismipolkua. Työn tarkoituksena oli vastata järjestön tunnistettuun tarpeeseen selkeyttää vapaaehtoisten liittymistä, etenemistä ja tukemista tilanteessa, jossa vapaaehtoistoiminnan muodot ovat moninaistuneet ja toimintaympäristö on muuttunut. Kehittämistyön ensisijainen hyödynsaaja on Amnesty Internationalin Suomen osasto, erityisesti uusi aktivismi- ja koulutustiimi, mutta tulokset tukevat laajemmin koko organisaation vapaaehtoistoiminnan johtamista.

Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli muotoilla Amnesty Internationalin Suomen osaston vapaaehtoistoiminnan osallistumispolku selkeäksi ja vaiheittaiseksi aktivismipoluksi, joka tukee vapaaehtoisten sitoutumista, selkeyttää työntekijöiden rooleja ja vastuita sekä edistää järjestön strategisia tavoitteita. Kehittämistyötä ohjasi kysymys siitä, miten vapaaehtoisten tarpeet ja organisaation reunaehdot voidaan sovittaa yhteen johdonmukaiseksi ja ennakoitavaksi kokonaisuudeksi.

Työn viitekehys rakentuu vapaaehtoistoimintaa ja aktivismia koskevasta tutkimuskirjallisuudesta, palvelumuotoilun asiakaspolku- ja palvelublueprint-ajattelusta sekä kehittämistutkimuksen ja ennakoinnin teoreettisista lähtökohdista. Lisäksi tietoperusta huomioi kansalaisyhteiskunnan muutoksen, osallistumisen motivaatiotekijät ja tulevaisuusajattelun näkökulmat. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Menetelmällisesti työ perustui palvelumuotoilun osallistaviin menetelmiin, joita jäsensi Triplatimantti-kehikko. Aineisto kerättiin vuosina 2024–2025 työpajoissa, popup-kyselyissä, dokumenttianalyysissa sekä epä-muodollisissa keskusteluissa. Kehittämisprosessiin osallistuivat vapaaehtoiset, aktivismi- ja koulutustiimi sekä muut järjestön työntekijät. Aineiston analyysissa hyödynnettiin laadullista teemoittelua, visuaalisia prosessikuvauksia sekä Causal Layered Analysis -menetelmää.

Kehittämistyön keskeisenä tuloksena syntyi kuusivaiheinen aktivismipolku, joka kuvaa vapaaehtoisten etenemistä seuraamisesta ja ensimmäisestä osallistumisesta aina vastuunottoon ja johtaviin rooleihin saakka. Polku tuo näkyväksi vapaaehtoisten tarpeet eri vaiheissa sekä organisaation tukipalvelut, taustaprosessit ja työntekijöiden roolit. Lisäksi työ tunnisti keskeisiä jatkokehittämiskohteita, kuten roolien ja vastuiden selkeyttämisen, yhteisten prosessien puutteen sekä asiakashallinta-järjestelmän (CRM) keskeisen merkityksen vapaaehtoistoiminnan systematisoinnissa.

Tulosten arviointi osoittaa, että aktivismipolku tarjoaa toimivan ja käytännönläheisen viitekehyksen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen ja tukee Amnestyn strategista tavoitetta vahvistaa asemaansa ihmisten liikkeenä. Työn johtopäätöksenä todetaan, että polun täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää iteratiivista jatkokehittämistä, vapaaehtoisten systemaattisempaa osallistamista sekä rakenteellisten ja teknologisten edellytysten vahvistamista. Vaikka tulokset ovat kontekstisidonnaisia, aktivismipolun malli on sovellettavissa myös muihin vapaaehtoisvoimin toimiviin kansalaisjärjestöihin.