Työilmapiirin kehittäminen yksityisen sairaalan yksikön laajentuessa
Reijonen, Maija (2026)
Reijonen, Maija
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602022167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602022167
Tiivistelmä
Nykyisessä työelämässä menestyvät organisaatiot, jotka edistävät työyhteisön hyvinvointia. Tulevaisuuden työelämälle jatkuva muutos on ominaista ja se korostaa työhyvinvoinnin merkitystä entisestään. Hyvä työilmapiiri ja toimiva yhteistyö lisäävät työntekijöiden motivaatiota, sitoutumista ja tuottavuutta, mikä puolestaan näkyy yrityksen taloudellisissa tuloksissa. Terveysalalla työvoiman saatavuus on haasteellista, joten alan organisaatioissa on pidettävä huolta työntekijöiden jaksamisesta ja viihtymisestä työssään. Investoimalla työyhteisöön ja työntekijöiden hyvinvointiin luodaan haluttu ja houkutteleva työpaikka, jossa viihdytään ja vaihtuvuus on vähäistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työilmapiiriä henkilöstömäärän kasvun ja työn lisääntymisen aiheuttaman muutoksen myötä. Opinnäytetyön tutkimusstrategiana käytettiin toimintatutkimusta ja prosessi eteni sykleittäin. Syklit etenivät nykytilan kartoituksesta järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen kautta kehittämis- ja implementointisuunnitelmaan. Syklien tuloksia reflektoitiin ja peilattiin seuraavien syklien aiheeseen ja tietoperustaan.
Ensimmäisessä syklissä kartoitettiin leikkausosaston henkilöstön työilmapiirin nykytilaa me-we-us -menetelmän avulla. Ensimmäisen syklin tulosten perusteella yksi työilmapiiriä edistävä keskeinen tekijä oli yhteisöllisyys. Toisessa syklissä kartoitettiin hoitotyön yhteisöllisyyttä järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuskatsauksen ja nykytilan kartoituksen tuloksien perusteella kolmannessa syklissä tarkasteltiin työyhteisötaitojen merkitystä. Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata kehittämissuunnitelma, miten työyhteisötaitoja kehittämällä voidaan edistää työilmapiiriä. Kolmannessa syklissä oli lisäksi sivusykli, jolloin kehittämissuunnitelma pilotoitiin soveltuvin osin. Pilotoinnin tarkoituksena oli kartoittaa työyhteisön viestintä- ja vuorovaikutustaitoja ottamalla käyttöön yhteinen palautteen antamisen toimintatapa. Neljännen syklin tarkoituksena oli kuvata näyttöön perustuen kehittämissuunnitelman implementointi eli käyttöönotto. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kehittämissuunnitelma, jonka avulla työyhteisö voi yhdessä edistää hyvän työilmapiirin ylläpitämistä.
Opinnäytetyön keskeisenä periaatteena oli työelämälähtöisyys, joka kytkee toimintatutkimuksen leikkausosaston arjen kehittämiseen. Työelämä on luonteeltaan jatkuvaa oppimista, ja opinnäytetyöprosessi onkin toiminut välineenä sekä opinnäytetyöntekijän että koko työyhteisön jatkuvan oppimisen tukemisessa. Työelämän jatkuva muutos vaatii uudenlaisia työyhteisötaitoja ja joustavuutta. Investoimalla viestintään, yhteisöllisyyteen ja itsensä johtamiseen ei ainoastaan ratkaista nykyhetken haasteita, vaan rakennetaan kestäviä valmiuksia kohdata tulevaisuus.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työilmapiiriä henkilöstömäärän kasvun ja työn lisääntymisen aiheuttaman muutoksen myötä. Opinnäytetyön tutkimusstrategiana käytettiin toimintatutkimusta ja prosessi eteni sykleittäin. Syklit etenivät nykytilan kartoituksesta järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen kautta kehittämis- ja implementointisuunnitelmaan. Syklien tuloksia reflektoitiin ja peilattiin seuraavien syklien aiheeseen ja tietoperustaan.
Ensimmäisessä syklissä kartoitettiin leikkausosaston henkilöstön työilmapiirin nykytilaa me-we-us -menetelmän avulla. Ensimmäisen syklin tulosten perusteella yksi työilmapiiriä edistävä keskeinen tekijä oli yhteisöllisyys. Toisessa syklissä kartoitettiin hoitotyön yhteisöllisyyttä järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuskatsauksen ja nykytilan kartoituksen tuloksien perusteella kolmannessa syklissä tarkasteltiin työyhteisötaitojen merkitystä. Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata kehittämissuunnitelma, miten työyhteisötaitoja kehittämällä voidaan edistää työilmapiiriä. Kolmannessa syklissä oli lisäksi sivusykli, jolloin kehittämissuunnitelma pilotoitiin soveltuvin osin. Pilotoinnin tarkoituksena oli kartoittaa työyhteisön viestintä- ja vuorovaikutustaitoja ottamalla käyttöön yhteinen palautteen antamisen toimintatapa. Neljännen syklin tarkoituksena oli kuvata näyttöön perustuen kehittämissuunnitelman implementointi eli käyttöönotto. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kehittämissuunnitelma, jonka avulla työyhteisö voi yhdessä edistää hyvän työilmapiirin ylläpitämistä.
Opinnäytetyön keskeisenä periaatteena oli työelämälähtöisyys, joka kytkee toimintatutkimuksen leikkausosaston arjen kehittämiseen. Työelämä on luonteeltaan jatkuvaa oppimista, ja opinnäytetyöprosessi onkin toiminut välineenä sekä opinnäytetyöntekijän että koko työyhteisön jatkuvan oppimisen tukemisessa. Työelämän jatkuva muutos vaatii uudenlaisia työyhteisötaitoja ja joustavuutta. Investoimalla viestintään, yhteisöllisyyteen ja itsensä johtamiseen ei ainoastaan ratkaista nykyhetken haasteita, vaan rakennetaan kestäviä valmiuksia kohdata tulevaisuus.
