Matkailun ohjelmapalveluiden kehittäminen yritysasiakkaiden tarpeisiin Kalajoen matkailukeskuksessa
Kukkonen, Saila (2006)
Kukkonen, Saila
2006
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602032184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602032184
Tiivistelmä
Matkailu kasvaa maailmassa ja ihmisten vapaa-aika sekä käytettävissä olevat varat ovat lisääntyneet. Luonnollisia vetovoimatekijöitä omaavat alueet ovat panostaneet matkailun kehittämiseen. Majoituksen ja ravitsemuksen lisäksi tarvitaan ohjelmapalveluja tarjoamaan elämyksiä ja kokemuksia matkailijoille.
Tämän Kalajoen kaupungin toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli hahmottaa kokonaiskuva Kalajoen matkailukeskuksen ohjelmapalveluista sekä erityisesti yritysasiakkaille suunnatuista ohjelmapalveluista sekä niiden kehittämisestä osana matkailukeskuksien strategista kehittämistä. Tutkimuksessa tehtiin kysely- ja kirjallisuustutkimus Kalajoen matkailukeskuksen ohjelmapalveluista sekä toinen kyselytutkimus niiden potentiaalisille yritysasiakkaille. Tutkimuksessa vertailtiin myös Kalajoen ja Ruka-Kuusamon matkailukeskuksien ohjelmapalvelutarjontaa sekä Kalajoen matkailukeskuksen ja Koillismaan matkailualueen strategioita ja toteutettuja kehittämistoimia.
Matkailukeskuksen kokonaisvaltaisessa kehittämisstrategiassa on määriteltävä ohjelmapalveluiden nykytilan ja markkinoiden lisäksi ohjelmapalveluiden kehittämisen tavoitteet, strategiset painopisteet, kärkiyritykset, maankäytön ja eri osapuolten investointisuunnitelmat vastuutahoineen. Matkailukeskuksen maankäyttöön, logistiikkaan ja ympäristölliseen perusrakenteeseen on kiinnitettävä kaavoituksellista huomiota virheinvestointien estämiseksi ja tasaisen kasvun saavuttamiseksi. Matkailukeskuksen strategisella kehittämisellä tulee pyrkiä kansainvälisille markkinoille ja matkailukeskuksen tulee verkottua sen vaikutusalueella sijaitsevien yritysten ja muiden matkailukeskusten kanssa. Tärkeimmät kehitettävät tekijät matkailukeskuksissa ovat niiden attraktiot, saavutettavuus ja palvelut sekä markkinointi, imago, infrastruktuuri ja liiketaito-osaaminen sekä perifeerisillä alueilla myös lomaosakkeiden ja mökkien määrä sekä luontomatkailu. Matkailukeskusten ympärivuotinen toiminta edel\yttää kausivaihteluiden tasaamista kehittämällä uusia matkailutuotteita niistä kiinnostuneille matkailijasegmenteille sekä niiden markkinointia.
Ohjelmapalveluyritysten tulee pyrkiä asiakaslähtöisesti suunniteltuihin, yksinkertaisiin, asiakkaiden osallistumista vaativiin tuotteisiin. Tuotteiden tulee olla tasokkaita ja ammattitaidolla tuotettuja. Yritysasiakaskohderyhmälle tulee kehittää valmiita palvelupaketteja, jotka sisältävät ravitsemuksen ja majoituksen lisäksi ohjelmapalvelun, kokous- ja niiden oheispalveluja tai TYKY-palveluja, mutta tuotteiden tulee olla myös räätälöitävissä kulloisellekin asiakkaalle. Yrittäjäasiakkaat haluavat perinteisiä, laadukkaita tuotteita ja he haluavat ostaa ne joko suoraan yritykseltä tai internetistä.
Kannattavuuden vuoksi yrityksillä tulee olla muitakin asiakasryhmiä kuin yritysasiakkaat. Oikeiden asiakaskohderyhmien löytämiseen kannattaa panostaa. Potentiaalisia yritysasiakaskohderyhmiä ovat alueen keskisuuret ja suuret yritykset, jotka tarjoavat asiakkailleen kokous- ja business-virkistystuotteita sekä henkilöstön virkistyspalveluita. Palvelujen varaaminen ja niihin tutustuminen tulee tehdä asiakkaille helpoksi. Palvelujen tuottamista ja markkinointia tulee kehittää yritysten verkostoitumisella. Suhdetoiminta ja kantaasiakkuuden kehittäminen on tärkeää yritysasiakkaiden kanssa toimittaessa. Asiakkailta tulee kerätä palautetietoa ja käyttää sitä tuotteiden kehittämisessä. Alueen sisäisiä matkailureittejä ja opastusta sekä ohjelmapalvelujen näkyvyyttä www-sivuilla tulee parantaa. Muita kehitettäviä alueita ovat markkinoinnin ja myynnin osaaminen, liiketoimintaosaaminen, henkilöstön kehittäminen, erityisesti heidän motivoimisensa hyvään palveluun, henkilöstön kielitaidon kehittäminen tai siihen kannustaminen sekä kulttuuri- ja tapatietouden kehittäminen.
Tämän Kalajoen kaupungin toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli hahmottaa kokonaiskuva Kalajoen matkailukeskuksen ohjelmapalveluista sekä erityisesti yritysasiakkaille suunnatuista ohjelmapalveluista sekä niiden kehittämisestä osana matkailukeskuksien strategista kehittämistä. Tutkimuksessa tehtiin kysely- ja kirjallisuustutkimus Kalajoen matkailukeskuksen ohjelmapalveluista sekä toinen kyselytutkimus niiden potentiaalisille yritysasiakkaille. Tutkimuksessa vertailtiin myös Kalajoen ja Ruka-Kuusamon matkailukeskuksien ohjelmapalvelutarjontaa sekä Kalajoen matkailukeskuksen ja Koillismaan matkailualueen strategioita ja toteutettuja kehittämistoimia.
Matkailukeskuksen kokonaisvaltaisessa kehittämisstrategiassa on määriteltävä ohjelmapalveluiden nykytilan ja markkinoiden lisäksi ohjelmapalveluiden kehittämisen tavoitteet, strategiset painopisteet, kärkiyritykset, maankäytön ja eri osapuolten investointisuunnitelmat vastuutahoineen. Matkailukeskuksen maankäyttöön, logistiikkaan ja ympäristölliseen perusrakenteeseen on kiinnitettävä kaavoituksellista huomiota virheinvestointien estämiseksi ja tasaisen kasvun saavuttamiseksi. Matkailukeskuksen strategisella kehittämisellä tulee pyrkiä kansainvälisille markkinoille ja matkailukeskuksen tulee verkottua sen vaikutusalueella sijaitsevien yritysten ja muiden matkailukeskusten kanssa. Tärkeimmät kehitettävät tekijät matkailukeskuksissa ovat niiden attraktiot, saavutettavuus ja palvelut sekä markkinointi, imago, infrastruktuuri ja liiketaito-osaaminen sekä perifeerisillä alueilla myös lomaosakkeiden ja mökkien määrä sekä luontomatkailu. Matkailukeskusten ympärivuotinen toiminta edel\yttää kausivaihteluiden tasaamista kehittämällä uusia matkailutuotteita niistä kiinnostuneille matkailijasegmenteille sekä niiden markkinointia.
Ohjelmapalveluyritysten tulee pyrkiä asiakaslähtöisesti suunniteltuihin, yksinkertaisiin, asiakkaiden osallistumista vaativiin tuotteisiin. Tuotteiden tulee olla tasokkaita ja ammattitaidolla tuotettuja. Yritysasiakaskohderyhmälle tulee kehittää valmiita palvelupaketteja, jotka sisältävät ravitsemuksen ja majoituksen lisäksi ohjelmapalvelun, kokous- ja niiden oheispalveluja tai TYKY-palveluja, mutta tuotteiden tulee olla myös räätälöitävissä kulloisellekin asiakkaalle. Yrittäjäasiakkaat haluavat perinteisiä, laadukkaita tuotteita ja he haluavat ostaa ne joko suoraan yritykseltä tai internetistä.
Kannattavuuden vuoksi yrityksillä tulee olla muitakin asiakasryhmiä kuin yritysasiakkaat. Oikeiden asiakaskohderyhmien löytämiseen kannattaa panostaa. Potentiaalisia yritysasiakaskohderyhmiä ovat alueen keskisuuret ja suuret yritykset, jotka tarjoavat asiakkailleen kokous- ja business-virkistystuotteita sekä henkilöstön virkistyspalveluita. Palvelujen varaaminen ja niihin tutustuminen tulee tehdä asiakkaille helpoksi. Palvelujen tuottamista ja markkinointia tulee kehittää yritysten verkostoitumisella. Suhdetoiminta ja kantaasiakkuuden kehittäminen on tärkeää yritysasiakkaiden kanssa toimittaessa. Asiakkailta tulee kerätä palautetietoa ja käyttää sitä tuotteiden kehittämisessä. Alueen sisäisiä matkailureittejä ja opastusta sekä ohjelmapalvelujen näkyvyyttä www-sivuilla tulee parantaa. Muita kehitettäviä alueita ovat markkinoinnin ja myynnin osaaminen, liiketoimintaosaaminen, henkilöstön kehittäminen, erityisesti heidän motivoimisensa hyvään palveluun, henkilöstön kielitaidon kehittäminen tai siihen kannustaminen sekä kulttuuri- ja tapatietouden kehittäminen.