Hoitajan kokemus kiireestä työpäivän aikana vuodeosastolla (kirjallisuuskatsaus)
Vechirka, Olena (2026)
Vechirka, Olena
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602022154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602022154
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata aikaisempien tutkimusten pohjalta sairaanhoitajien ja lähihoitajien kokemuksia kiireestä vuodeosastolla työskennellessä. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kiireen ilmenemiseen hoitajan työssä ja miten jatkuva kiire ja aikapaine vaikuttavat hoitajan hyvinvointiin ja potilaiden hoitoon. Tutkimuskysymykset ovat: "Mitkä ovat hoitajan kokeman kiireen syyt?" ja "Mitkä ovat hoitajan kokeman kiireen seuraukset?" Opinnäytetyön toimeksiantaja on Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (VAKE). Aihe oli valittu VAKE:n verkkosivulla tarjolla olevista aiheista.
Tämä opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusmenetelmä valittiin työelämän yhteyshenkilön kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Kirjallisuuskatsauksen aineiston hakua ja valintaa ohjasi työn tarkoitus ja tutkimuskysymykset. Haku toteutettiin EBSCO (yhdistelmähaku), ProQuest Central, Wiley Online Library, PubMed, Medic, Finna ja Google Scholar -tietokannoissa. Opinnäytetyön aineistoon valittiin 21 tieteellistä lähdettä, jotka julkaistiin vuosina 2008-2025. Aineisto koostuu lähinnä englanninkielisistä julkaisuista, jotka kuvaavat tutkittavaa ilmiötä useissa maissa ympäri maailmaa. Laajan maantieteellisen ja ajallisen kattavuuden avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti tietoa hoitajien kokemasta kiireestä työpäivän aikana, pysyen kuitenkin määriteltyjen sisäänottokriteerien rajoissa.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että hoitajien kokeman kiireen ilmenemiseen vaikuttavat monet tekijät, jotka voidaan ryhmitellä kolmeen pääluokkaan: hoitajalähtöiset tekijät (hoitajan arvot ja uskomukset, osaaminen ja taidot sekä hoitajan väsymys ja uneliaisuus työvuoroon tulleessa), organisaatiotasoiset tekijät (johtajan ja muiden ammattiryhmien rooli, organisaation kulttuuri ja säännöt, henkilöstön riittämättömyys ja työympäristön ominaisuudet) sekä työn sisältö (potilaiden hoidontarpeet, ennustamattomat tilanteet ja kuormittavat työtehtävät). Hoitajan jatkuva kiire, ensinnäkin jos siihen liittyy muita kuormittavia tekijöitä, aiheuttaa useita negatiivisia seurauksia sekä hoitajille, että potilaille. Hoitajaan kohdistuvat haitat ovat turhautuminen ja epäonnistumisen tunteet, stressi, kohonnut työuupumuksen riski, negatiiviset seuraukset hoitajan hyvinvoinnille ja fyysiselle terveydelle sekä hoitajan ammatillisen kehittymisen estäminen ja työhön sitoutumisen heikkeneminen. Hoitotyöhön ja potilaaseen kohdistuvat haitat ovat hoidon rajaaminen, hoitotoimien viivästyksiä ja menetetty hoito sekä yhteyden potilaaseen heikkeneminen. Lääkevirheiden ja potilasturvallisuusriskien välittömästä yhteydestä aikapaineeseen on kuitenkin ristiriitaista tietoa. Jotkut hoitajat kertovat kokevansa kiirettä työn tehokuutta ja kollegiaalisuutta stimuloivana tekijänä.
Kiireen syyt ja sen seuraukset ovat kuitenkin kartoitettu kirjallisuudessa vielä huonosti, joten jatkotutkimuksille on tarvetta. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia hoitajien työssä kokemaan kiireen yhteyttä mielenterveysongelmien ilmenemiseen hoitajilla. Työelämän kiireen seurauksiin liittyvien kustannusten tutkiminen voisi antaa ymmärrystä kiireen taloudellisesta merkityksestä. Kiireen väistämättömyyden takia olisi aiheellista tutkia hoitajien tapoja selviytyä kiireestä, jotta hoitajille voidaan jatkossa opettaa tehokkaita selviytymiskeinoja. Olisi tarvetta myös tutkimuksille esimiehen roolista hoitajien kohtaamaa kiirettä ehkäisevänä tai edistävänä tekijänä sekä alan systeemisten ongelmien (kuten resurssien puute) vaikutuksesta hoitajien kokemaan kiireeseen.
Tämä opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusmenetelmä valittiin työelämän yhteyshenkilön kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Kirjallisuuskatsauksen aineiston hakua ja valintaa ohjasi työn tarkoitus ja tutkimuskysymykset. Haku toteutettiin EBSCO (yhdistelmähaku), ProQuest Central, Wiley Online Library, PubMed, Medic, Finna ja Google Scholar -tietokannoissa. Opinnäytetyön aineistoon valittiin 21 tieteellistä lähdettä, jotka julkaistiin vuosina 2008-2025. Aineisto koostuu lähinnä englanninkielisistä julkaisuista, jotka kuvaavat tutkittavaa ilmiötä useissa maissa ympäri maailmaa. Laajan maantieteellisen ja ajallisen kattavuuden avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti tietoa hoitajien kokemasta kiireestä työpäivän aikana, pysyen kuitenkin määriteltyjen sisäänottokriteerien rajoissa.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että hoitajien kokeman kiireen ilmenemiseen vaikuttavat monet tekijät, jotka voidaan ryhmitellä kolmeen pääluokkaan: hoitajalähtöiset tekijät (hoitajan arvot ja uskomukset, osaaminen ja taidot sekä hoitajan väsymys ja uneliaisuus työvuoroon tulleessa), organisaatiotasoiset tekijät (johtajan ja muiden ammattiryhmien rooli, organisaation kulttuuri ja säännöt, henkilöstön riittämättömyys ja työympäristön ominaisuudet) sekä työn sisältö (potilaiden hoidontarpeet, ennustamattomat tilanteet ja kuormittavat työtehtävät). Hoitajan jatkuva kiire, ensinnäkin jos siihen liittyy muita kuormittavia tekijöitä, aiheuttaa useita negatiivisia seurauksia sekä hoitajille, että potilaille. Hoitajaan kohdistuvat haitat ovat turhautuminen ja epäonnistumisen tunteet, stressi, kohonnut työuupumuksen riski, negatiiviset seuraukset hoitajan hyvinvoinnille ja fyysiselle terveydelle sekä hoitajan ammatillisen kehittymisen estäminen ja työhön sitoutumisen heikkeneminen. Hoitotyöhön ja potilaaseen kohdistuvat haitat ovat hoidon rajaaminen, hoitotoimien viivästyksiä ja menetetty hoito sekä yhteyden potilaaseen heikkeneminen. Lääkevirheiden ja potilasturvallisuusriskien välittömästä yhteydestä aikapaineeseen on kuitenkin ristiriitaista tietoa. Jotkut hoitajat kertovat kokevansa kiirettä työn tehokuutta ja kollegiaalisuutta stimuloivana tekijänä.
Kiireen syyt ja sen seuraukset ovat kuitenkin kartoitettu kirjallisuudessa vielä huonosti, joten jatkotutkimuksille on tarvetta. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia hoitajien työssä kokemaan kiireen yhteyttä mielenterveysongelmien ilmenemiseen hoitajilla. Työelämän kiireen seurauksiin liittyvien kustannusten tutkiminen voisi antaa ymmärrystä kiireen taloudellisesta merkityksestä. Kiireen väistämättömyyden takia olisi aiheellista tutkia hoitajien tapoja selviytyä kiireestä, jotta hoitajille voidaan jatkossa opettaa tehokkaita selviytymiskeinoja. Olisi tarvetta myös tutkimuksille esimiehen roolista hoitajien kohtaamaa kiirettä ehkäisevänä tai edistävänä tekijänä sekä alan systeemisten ongelmien (kuten resurssien puute) vaikutuksesta hoitajien kokemaan kiireeseen.
